Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle.…
Julkaisu kertoo Mäntsälässä sijaitsevan Ohkolan kylän maiseman- ja riistanhoitohankkeen kokemuksista. Hankkeeseen saatiin rahoitusta maatalouden ympäristötuen kokeiluhankevaroista vuosille 1996-1999 Uudenmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksesta.…
Sisällysluettelo kirjan takasivulta: Johdanto - I Koijärven seurakunta - II Kunnallishallinto - III Köyhäinhoito - IV Terveydenhoito - V Kansanopetus - VI Liike- ja kulkuneuvot - VII Kiinteimistöt - VIII Verotus - IX Kunnallistalous - X Järjestys-…
Ohraa viljeltiin Törmäsessä ja Ivalossa, paikoin se kasvoikin hyvin. Ohran puimiseen tarvittiin riihi. Katovuosina 1918 - 1919 perunakaan ei kasvanut ja jouduttiin lisäämään puusta jauhoa pettuleipään. Tulirokkoon ja espanjantautiin kuoli paljon…
Ivalojokivarren asukkailla ei ollut joutoaikaa. Joutessaan he rakensivat veneitä, rekiä ja saaveja. Tuotteet myytiin Norjaan, mutta ne piti jättää keskentekoisiksi, joilloin niistä ei tarvinnut maksaa tullimaksua. Myös karvakenkiä myytiin.
Muualta tulleita kullankaivajia saattoi olla jopa enemmän kuin paikallisia. He viettivät Inarissa kesäkauden ja lähtivät usein talveksi kotiseuduilleen.
Rieston Jaakko oli selvännäkijä Sompiosta. Hän ennusti Tuomas Törmäselle, että tämän tuleva vaimo löytyisi hyvinkin läheltä ja olisi lappalainen. Tuomas ei ennustuksesta innostunut. Ennustus kuitenkin kävi toteen.
Vilho Edvard Törmänen ja Tuomo Itkonen olivat luokkatovereita. Kirjailija Törmänen oli jo lapsena kova lukemaan ja hyvä oppilas koulussa. Hän muutti myöhemmin Lohjalle ja toimi opettajana ja toimittajana.
Inarilaiset kävivät Norjan puolella vaihtamassa voita ja poronlihaa suolaan, sokeriin ja kahviin. Inari oli tullivapaa alue, Norjasta tuotuja elintarvikkeita ei saanut viedä eteenpäin Sodankylään. Puhakka, joka jäi kiinni kahvin salakuljetuksesta…
Entiseen aikaan Inarissa kirkkopyhät kestivät 2 - 3 päivää, paikallista väkeä oli paljon liikkeellä eikä ihmisillä ollut kiire. Nyt paikalliset ihmiset käyvät vähemmän kirkossa ja aina on kiire.
Inarissa oli vähän varsinaista ansiotyötä tekeviä ihmisiä. Ihmiset saivat toimeentulonsa kalastamalla, riekonpyynnillä ja harjoittamalla poronhoitoa. Inarin suolasiikaa toimitettiin puupytyissä Rovaniemelle myyntiin.
Inarin kirkon alttaritaulu kastui evakkomatkalla ja se korjattiin Ateneumissa Helsingissä. Tarinassa muistellaan Inarin kirkonkylän ja Inarin seurakunnan historiaa.
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…
Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan…
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…
Teos on taiteilijakirja. Valokuvateos, joka liittyy Pilvi Takalan performanssiin, jossa taiteilija liikkui saksalaisissa kauppakeskuksissa viikon ajan mukanaan läpinäkyvä kassi täynnä seteleitä. Teoksessa mustat kannet. Mustilla sivuilla valkoinen…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on antikvariaatista ostettu vanha kirja, johon on yhdistetty valokuva syanotypiamenetelmällä. Kuva miesten sinisestä kauluspaidasta on valotettu ohuelle japaninpaperille ja se on taiteltu ja kiinnitetty…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
