Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvakirja "katoavasta" veistotaiteesta. Kirjan sivut luovat kolmiulotteisen illuusion mm. sivuille liimattujen kumilenkkien ja esiin ponnahtavien osien kautta.
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut,…
Limingassa syntynyt Johan Rännäri (1827-1884) oli itseoppinut toimittaja ja opettaja. Vuosina 1866-1867 hän työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien kilpailijan Pohjan-Tähden päätoimittajana. Lehtikirjoitusten ohella Rännäri julkaisi arkkiveisuja ja…
Inarissa riehui 1919-1920 espanjantauti, johon menehtyi yli 200 henkeä, jopa kokonaisia perheitä. Lapsia jäi paljon orvoiksi, eivätkä kaikki mahtuneet Riutulan lastenkotiin. Osa lapsista, kertoja mukaan lukien, sijoitettiin Toivoniemeen,…
Anna-Briita Mattus oli Karhu-Pekan sukua. Hän oli luonnonparantaja, kuppari ja hieroja. Kuppaus auttoi muunmuassa reumatismiin. Kuppaaminen tapahtui saunassa. Anna-Briitalla oli myös jonkinlaisia ennaltanäkemisen taitoja.
Rukoushuone sijaitsi Nellimin ja Sulkusjärven välillä. Myöhemmin sotien jälkeen se paloi. Silloin kun pappi kävi, pidettiin kirkonmenot ja seurat. Lappalaisia tuli paikalle eri puolilta Inaria. Kun lapsi syntyi, hänelle annettiin hätäkaste ja oikea…
Teos on taiteilijakirja. Kirkkaassa, pienessä ja kannellisessa muovipurkissa vihreä, sylinterin muotoinen esine, jonka päällä yksittäisiä englanninkielisiä sanoja. Teos on osa sarjaa Pushpin & Poetry (volume 25). Numeroitu kpl (5/10).
Teos on taiteilijakirja. Blue scarf is also part of the Bodies, Borders, Crossings exhibition produced by the Finnish Cultural Institute in New York. Sininen huivi on myös osa Bodies, Borders, Crossings -kiertonäyttelyä, jonka on tuottanut Suomen New…
Raision aseman kautta kulki vilkas junaliikenne vielä 1960-luvulla. Samalla vuosikymmenellä alkoivat kuitenkin paikallisjunien matkustajamäärät vähentyä linja-autojen alkaessa liikennöidä yhä enemmän Turun ja Naantalin väliä. Nykyään Raision aseman…
Teos on taiteilijakirja. Kansion sisällä viisi kuvaa. Vahatut, kopiotekniikalla vedostetut piirustukset ja valokuvat nepalinpaperille. Sisäkkäin kääntyvät kannet, lukituksena avain ja nyöri. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…
Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen…
Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…
Niilo Rauhalan muistele 35 vuotta kestänyttä elämäänsä kullankaivajana Lemmenjoella Martti Timosen ja Seppo J. Partasen tuottamassa kaksiosaisessa radio-ohjelmassa v. 1985. Nipa kertoo kuinka kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi v. 1949 ja miten…
Ruskilan perinnepiirin haastattelema Toivo Laaksonen kertoilee nahkiaistokeitten rakentamisesta. Maire Raunion laatima kirjoitus ilmestyi Ruskilan kotiseutulehti Tyvipään kylässä vuonna 1998.
Toinen vaaranpaikka oli Raision- ja Nesteentien risteys. Sen sujuvuus parani huomattavasti 1970-luvulla tehdyin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevalojen käyttöön otolla.
Raision nopeaan kasvuun ovat vaikuttaneet eritoten Raisio Tehtaat ja Naantalin puolella sijaitseva Neste Oy, joiden tarjoamat työpaikat houkuttelivat paikkakunnalle uusia asukkaita. Raision merkittävin teollisuuslaitos, Lounais-Suomen viljelijöiden…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
