Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.
Mattilan aitassa oli harvinainen kotimuseo, jossa on esimerkiksi suden- ja ketunraudat 1800-luvulta, maasepän tekemät kampi- ja pystykirnu, suustaladattava rihlakko 1800-luvulta, tuohesta valmistettuja astioita, Ruotsin vallan aikaisia hopeamarkkoja,…
Mattilan Taimistot Oy on vuonna 1971 perustettu perheyritys, joka tunnetaan erinomaisesta laadusta ja hyvästä palvelusta. Kaikki kasvit ovat omaa tuotantoa. Taimisto työllistää kymmenen henkilöä lähes ympärivuotisesti.
Valikoimasta löytyy lehti- ja…
Kanteleella sijaitseva Mattilan talo paloi vuonna 1926 ja samana vuonna sen tilalle rakennettiin uusi. Ensimmäisessä kuvassa taloa rakennetaan ja toisessa kuvassa se on valmis.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kirjastoja ylläpitivät erilaiset järjestöt, myös nuorisoseurat. Vuonna 1902 Pohjois-Karjalan Nuorisoseuralla oli 40 haaraosastoa, joista 16:lla oli kirjastot. Liperin Mattisenlahden nuorisoseura oli yksi…
Kauppias Mauno Perttilä. Kuva on otettu Kanteleella Perttilän vanhassa kauppatalossa 1940-luvun puolivälin jälkeen, kenties 1948. Uusi kauppa valmistui 1955.
Pukkilan nykyisten kauppojen valikoimat kalpenevat Maunon puodin tavarapaljouden keskellä:…
Mauno Perttilä osti ensimmäisen autonsa Arvi Lehtiseltä. Kuvassa on Mauno Perttilä (vas.), Eino Perttilä (sylissä) ja Katri Perttilä (oik.) sekä Perttilän kaupan työntekijät leipuri Elsa Nurminen (3. vas) ja myyjä Lempi Kuusela.
Kuva on otettu n.…
Alikersantti Mauri Hyrylä oli ensimmäinen pukkilalainen sankarivainaja. Hän kaatui Muolaassa joulukuussa 1939. Hänet löydettiin ja haudattiin vasta jatkosodan aikana.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Pekka Rousi (oik.) ja Eino Nurminen (2.…
Teos on taiteilijakirja. Teos on tehty vanhasta virsikirjasta, josta kannet on irrotettu ja lehdet tuuhennettu sekä cd-levystä. Cd-levy on sijoitettu kirjan lehtiin tehtyyn viiltoon. Uniikkikappale.
Mehutauko Koutajärven Paavolan pellolla. Kuvassa vasemmalta talon vanha emäntä Hilja Laulainen, Ilmari Saastamoinen(?) Martti Laulainen ja Maire Laulainen. Lasten nimet eivät tiedossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.7.1965.
Kirjassa on kuvattu Suurolan kylän asutusta ja asukkaita, taloja ja tiloja, työntekoa, ammatinharjoittajia ja erikoispersoonia. Kirjassa esitellään myös alueen tuotantoa, palveluita, tapoja ja perinteitä, hengellistä elämää, sodan aikaa ja…
Etualalla on Pukkilan Osuusmeijerin konttori- ja asuinrakennus ja taustalla Sipiläisen liikerakennus Pukkilan Kirkonkylässä, nykyisen Keskustien varrella. Emil Sipiläisen aikana liiketalossa toimi muun muassa kauppa, kahvila, leipomo ja…
Arto Luoman piirros Pukkilan Osuusmeijeristä ja Kirkonkylän raitista. Piirros on tehty vanhan valokuvan perusteella ja se ajoittuu vuosikymmenten taakse.
Kanteleen Osuusmeijerin vuokraajien ja työntekijöiden asuinrakennus. Muurahaisen kuvakokoelmaan kuuluva kuva on vuodelta 1919. Etualalla ovat Robert Tuuri (vas.), Franz Nouveau, Rose Nouveau, Yrjö Kaarne ja Alice Nouveau. Rakennuksen edessä on…
1800-luvulla Pyhäjoen ja Vihannin rajametsissä eli Meku-Jussi, joka näki näkyjä ja jolla oli outoja taitoja. Leena Alatalo kertoo Mekun lisäksi myös monista muista menneen ajan Liminkakylällä, Pyhäjoen kirkonkylällä sekä Vihannissa vaikuttaneista…
Teos on taiteilijakirja. Kansion sisällä viisi kuvaa. Vahatut, kopiotekniikalla vedostetut piirustukset ja valokuvat nepalinpaperille. Sisäkkäin kääntyvät kannet, lukituksena avain ja nyöri. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Teos on taiteilijakirja. Tekijä on valmistanut tätä kirjaa 9 kappaleen uniikkisarjan. Kirja on käsin sidottu ja se koostuu silkkipaperi- ja kartonkisivuista. Sivuilla sinistä tekstiä, silkkipaperiperhosia ja keltaisia pilkkuja. Kannessa yksi…
Eura on todellinen esihistorian aarreaitta: tuskin mistään muusta pitäjästä Suomessa tunnetaan niin runsaasti muinaismuistoja kuin Eurasta. ]o pelkästään Eura-Kauttuan keskustaajaman alueelta tunnetaan 22 kiinteää muinaisjäännöstä eli pakanuuden ajan…
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kaihlamäen kylän alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, työn perinteestä, palveluista, harrastus- ja järjestötoiminnasta sekä sota-ajasta.
Merellisen Porin monet kasvot tarkastelee Porin kaupunkia sen syntymästä tähän päivään. Kirjan punaisena lankana on joen ja meren merkitys kaupungin syntymiselle ja sen kehittymiselle. Matka vanhasta kauppa- ja laivanvarustuskaupungista…
Mertsa-moreeninmurskaaja esittelyvierailulla Keiteleellä. Työskentelyä seuraa metsäteknikko Eino Jauhiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.6.1978.
Joensuulainen räätälimestari Petter Pakarinen pestasi vuonna 1850 oppipojakseen 19-vuotiaan Abel Koposen. Rahapalkaksi sovittiin kahdesta vuodesta kuusi hopearuplaa. Koponen kävi antamassa kisällinäytteet Viipurissa ja vuokrasi 1855 Pakarisen…
Edvard Koponen oli joensuulainen räätäli. Hän jatkoi isänsä Abel Koposen jalanjäljissä ja opissa räätälinuralla. Koponen sai mestarikirjansa Helsingin kaupungin Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä. Hän johti isänsä liikettä vuosina 1901-1908.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
