24.3.1926 soitetun puhelun kuitti. Puhelu on soitettu numerosta 398, joka on ollut Joensuun kaupungintalon puhelinautomaatin numero.Puhelu on soitettu Viipuriin, Starckjohannille. Oy Starckjohann Co. Ab oli Viipurissa ennen sotia toiminut yritys.
Me tarkoittaa Canthia itseään ja Robert Kiljanderia. Ilmestynyt alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894. Painettu uudestaan kokoomateokseen Kuinka meistä tuli kirjailijoita 1916 (n:o 250) ja lehteen Naisten ääni 1912. (ks. Kannila 763, 1967.)…
Kuhankuono on Varsinais-Suomessa sijaitseva seitsemän kunnan rajapyykki. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon rajat.
Se on myös Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.
Idyllisenä juhla- ja lounaspaikkana tunnetaan Krookilan kotiseutukeskus. Tila myytiin Raision kunnalle vuonna 1965. Krookilan tilan rakennuksia alettiin korjata nykyiseen käyttöönsä 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvulta, jolloin Krookila oli vielä…
Theodolinda Hahnsson kirjoitti Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan joululehteen vuonna 1911 humoristisen pikkukertomuksen, jossa seppä-Ville potee pahaa yskää ja lähtee vaimonsa Miinan kanssa kaupunkiin lääkäriin. Onneksi kyseessä ei ole kuitenkaan…
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Teos on taiteilijakirja. "Kristalli on taiteilijakirja väkivallasta, jossa nykyaika ja 1700-luku käyvät vuoropuhelua. Se koostuu kymmenestä montaasista ja Anders Chydeniuksen saarnasta vuodelta 1786". Alkuperäiset montaasit ovat olleet esillä…
Kolme sidottua ruutuvihkoa. Käsikirjoitus on yksi versio näytelmästä, jonka lopulliseksi nimeksi tuli "Kovan onnen lapsia". Kolmannen näytöksen nimi on "Topra-Heikki".
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kirjoitettu musteella. Kansilehdellä merkintä "Köyhät. Kuvaus yhteiskunta-elämästä (yliviivattu) Neljässä näytöksessä. Kirjoittanut Minna Canth" sekä lyijykynämerkintöjä.
Savilahdessa sijainneeseen Harjulan sairaalaan oli keskittynyt Kuopion köyhäinhoito 1880-luvulla. Olot sairaalassa olivat huonot. Minna Canth vieraili usein Harjulassa ja näki läheltä asukkaiden toivottoman kurjan tilan. Vuonna 1886 julkaistiin…
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Sivuja ei ole numeroitu. Keskellä vihkoa tekstittömiä sivuja ja vihon lopussa muuta tekstiä. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Tekstiä on kymmenellä sivulla. Vihon kääntöpuolella on lyhyt tekstikatkelma. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
Kaksiosainen näytelmä. Näytelmän loppu on kirjoitettu erilliselle lapulle. Tekstin lopussa on allekirjoitus "Sofialta". Käsikirjoituksen yhteydessä on lappu, johon on kirjoitettu: "Kirjastoneuvos Helle Kannilan tutkimuksen mukaan Kova Temppu ei ole…
Arla Cederberg (1886—1961) oli Carl Johan (Janne) Cederbergin ja Johanna Selina Cederbergin tytär. Arla helsinkiläistyi varhain. Arla oli taiteen keräilijä ja yksi Joensuun taidemuseon perustajista. Hän keräsi pääasiassa suomalaista 1800-luvun…
Keiteleen Opettajayhdistyksen järjestämä Kalevalajuhla kirkonkylän kansakoulussa. Kuvassa Bertta Harjulan ohjaama koulusoitinryhmä esittää kansansävelmää. Vasemmalta Anja Turkka ja Raija Soini. Oikealla Marja Leena Soini. Pielaveden ja Keiteleen…
Sisarukset Elina ja Elsa musitelevat koulunkäyntiä ja asuntolaelämää Salmijärvellä. Vaikka kuri oli melko kova, on kouluajoista kuitenkin jäänyt hyvät muistot. Koulukäyntiin sisältyi askartelua ja leikkejä. Lisäksi oppilaat keräsivät marjoja ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
