Aineistot (yhteensä 10697)

1792
22.6.1792 päivätty Verser til de, vid Åbo academie on Frans Mikael Franzénin laatima, 26 oppineelle herralle omistettu maisteripromootioruno. Vasta 20-vuotias Franzén (1772-1847) oli runon kirjoittamisen aikaan juuri nimitetty kaunopuheisuuden…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

1911
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.

1955
Garsi da Parman kahdeksan luuttukappaleen levytys, julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä: Lautenstücke / Hans Newsidler ; Lautenmusik / Santino Garsi da Parma. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 13031

1887
Teoksessa kerrotaan Kajaanin linnan vaiheista, suunnittelusta ja rakennustyöstä aina linnan tuhoutumiseen asti. Kirjoittaja kuvaa linnan rakennuksia ja sen merkitystä alueen turvallisuudelle. Liitteenä kirjassa on linnan kartta sekä luettelo linnan…

1885
Teoksessa on tarkkoja historiallisia kuvauksia Kajaanin kaupungin vaiheista vuosilta 1651-1700 ja 1723-1809. Kaupungin perustaminen, kaupunkilaisten elinkeinot eri aikoina, hallinnolliset asiat sekä koulun ja kirkon vaiheet kaupungissa on käyty läpi…

13.2.1889
Viktor Lönnbohmin kielitodistus (ja kopio).

Afskrift.

Että rakennusmestari Viktor Lönnbohm puheessa ja kirjoituksessa käyttää suomen kieltä aivan esteettömästi ja virheettömästi sekä ruotsinkieleltä sangen tyydyttävästi, saan tänään pidetyn…

Elementa rhetorica : oratoriis ejusdem partitionibus accommodata : in usum scholarum emendatius editaKirja on Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmasta. Kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla…

Avainsanat:

2002
Teos on taiteilijakirja. Näyttely 22.11.2002 - 2.2.2003.

Avainsanat:

1955
Gesualdon kuuden madrigaalin levytys, julkaistu alunperin äänilevyllä 1955 yhdessä kuuden Luca Marenzion madrigaalin kanssa. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14045 APM ; Luci serene e chiare /Ecco, morirò dunque /Io tacerò, ma nel silenzio…

2003
Teos on taiteilijakirja. Teos on sarjasta Aikakirjoja, jonka aiheena on esi-isien ja erilaisten kirjallisten 'sukulaisuussuhteiden' välityksellä 1900-luvun sodat, mullistukset ja pakolaisuus sanattomana kertomuksena. - Maalausalustaksi käsitellyn…

Avainsanat:

2005
Teos on taiteilijakirja. Maalausalustaksi käsitellyn, avoimen kirjan pinnalle on kuvattu tietön korpi, jossa pienet ihmishahmot (pyhiinvaeltajat?) kulkevat etsien valoa. Sekatekniikka, materiaalina vanha kirja, painokuvia, lakattu maali. Tekijän…

Avainsanat:

2006
Teos on taiteilijakirja. Maalausalustaksi käsitellyn, avoimen kirjan pinnalle on kuvattu "suomi-symboleita", mm. Suomen lippu, haitarinsoittaja, viinapullo. Sekatekniikka, materiaalina vanha kirja, painokuvia, lakattu maali. Tekijän signeeraama,…

Avainsanat:

2010
Teos on taiteilijakirja. Piirroksia, osassa puolankielistä tekstiä.

Avainsanat:

2005
Teos on taiteilijakirja. Teoksen teksti maalattu osittain peittoon valkoisella maalilla, keskellä monisivuinen taitos "Lettre pour ciel, nous sommes en 1994 à Genève". Osa kirjan lehdistä leikattu pois. - Sekatekniikka. - Materiaali: vanha kirja…

Avainsanat:

1994
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja kuvitetussa vanerikotelossa. Kirjan ideana antiikin Penelope sovitettuna "paperinukeksi", jonka voi vaatettaa uudelleen ja uudelleen, "keep weaving".

2008
Noormarkun alue on muuttunut ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen myötä erämaasta eletyksi paikaksi. Se
on vähitellen tullut osaksi historiaa luonnon- ja kulttuurimai­semana. Historia antaa eletylle paikalle merkityksen. Noor­markku …

1896
Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneen kymmenvuotishistoriikin laati lääketieteen ja kirurgian tohtori Louis Gratschoff, joka toimi sairashuoneen lääkärinä vuosina 1891–1897. Kaupungin sairaalarakennus sijaitsi Koulukadulla ja sisälsi seitsemän…

Nuori Suomi, osat 1-3, sisältää kolme novellia: 1. Aarne: Kahdeksan tunnin kokemukset; 2. Aleksis Raunio: Mammonan orjuus; 3. Aarne: Sokea. Aarne on nimimerkki, jonka oikea nimi oli Alexandra Gripenberg. Hän oli 1857 Kurkijoella syntynyt ja 1913…

Avainsanat: , , ,

1912
Jaakko Gummeruksen artikkeli Kyläkirjaston kuvalehdessä. Alkuperäisjulkaisu Kyläkirjaston kuvalehti : A-sarja 1912, N:o 6, Jyväskylässä : K. J. Gummerus Osakeyhtiö, 1912

1913
Jaakko Gummeruksen artikkeli Kyläkirjaston kuvalehdessä. Alkuperäisjulkaisu Kyläkirjaston kuvalehti : A-sarja 1913, N:o 6, Jyväskylässä : K. J. Gummerus Osakeyhtiö, 1913

1886
Kirjeen vasemmassa ylänurkassa on painettuna: "G. W. Edlunds Bokhandel Helsingfors".

1886
Kirjeen loppuosa puuttuu. Lähettäjä on päätelty kirjeen sisällöstä ja käsialasta.

Avainsanat: ,

1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…

1884
Lauluja nuorisoille -vihkon kolme onnettomuusaiheista veisua ovat ilmeisesti G. W. Gustafssonin kirjoittamia. Gustafsson oli aikansa tuotteliaimpia viisujen sepittäjiä. Hän esiintyi myös nimimerkeillä ”Kustaa Kustaanpoika Lapista” ja ”Kansan parasta…

1879
Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella…

1882
G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosen arkkiveisu. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.

1882
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…

1841
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…
 
Koneluettavat metatiedot: