Terho Kareoja (o.s. Greijula) (s. 1915) toimi talvi- ja jatkosodan aikana Pukkilassa ilmavalvontalottana. Kareoja opiskeli 30–40-luvuilla Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Yliopiston ollessa vuonna 1942 kiinni, hän…
Fuksit eli ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat Helle Vilppula (oik.) ja Terho Kareoja (o.s. Greijula). Kuva otettu vuonna 1937.
Toisessa kuvassa opiskelijat ovat todennäköisesti Helsingin yliopistossa. Opiskelijoista ei ole varmuutta, mutta…
Toisessa kuvassa ovat Maria (vas.), Tyyne, Terho ja Villiam Greijula. Kuva otettu vuonna 1933.
Alimmassa kuvassa Terho (vas.) ja Aila Greijula taluttavat polkupyöriä.
Pukkilan sekakuoron perustaja ja johtaja oli kuvissa oleva kanttori Johan V. Marttinen. Kahdessa ensimmäisessä, vuonna 1911 otetuissa kuvissa kuoro poseeraa Pukkilan nuorisoseurantalon edessä. Toisesta kuvasta on tunnistettu Sigrid Alanko (o.s.…
Kuvassa pidetään taukoa joko perunannostosta tai istutuksesta.
Takarivissä seisovat Terho Kareoja (o.s. Greijula) (oik.) ja Tyyne Greijula (o.s. Helenius). Tyynen edessä seisoo Liisa Kareoja (nyk. Tojkander).
Moottiripyörällä ajavan naisen kuvan ottoaika ei ole tiedossa. Moottiripyörän merkki on Indian. Kuvan nainen on todennäköisesti Aila Laaksonen (o.s. Greijula).
Werner Anselm Urhonen (1892-1977) oli Pukkilan kirkkoherrana vuosina 1932-1962. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1945. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin Kirjapaino.)
Alikersantti Aarne Nurmisen (1916-1940) sankarihautajaiset.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Lauri Nurminen (vas.), Eino Nurminen, Selma Nurminen, Tyyne Greijula, Suoma Vainio ja Väinö Nurminen.
Seurantalo on valmistunut syksyllä 1936 ja sen on suunnitellut arkkitehti Heikki Siikonen. Taloa laajennettiin vuonna 1967 lisäämällä 9x15 metrin pituinen jatke kaksikerroksisena. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin…
Savijoen raittiusseurantalolla ovat vuosien saatossa soittaneet lukuisat artistit ja yhtyeet, kuten Markku Aro, Dallapé, Danny, Irwin Goodman, Eino Grön, Katri Helena, Matti ja Teppo sekä Reijo Taipale. Vieraskirjoihin on tallentunut heidän hauskoja…
Kuvassa ollaan todennäköisesti luokkaretkellä, kyseessä kenties torppilaisia oppilaita. Autoista päätellen kuva on 1920-luvun keski- tai loppupuolelta.
Kuvasta tunnistettu Anja Peltonen (3. vas.) ja Suoma Peltonen (2. oik.).
Torppilaisia kesäretkellä. Kuva otettu todennäköisesti 1930-luvulla. Kuvasta tunnistettu eturivissä olevat Irja Jäppinen (o.s. Heikkilä) (2. vas.) ja Paavo Heikkilä (1. oik.).
Alikersantti Mauri Hyrylä oli ensimmäinen pukkilalainen sankarivainaja. Hän kaatui Muolaassa joulukuussa 1939. Hänet löydettiin ja haudattiin vasta jatkosodan aikana.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Pekka Rousi (oik.) ja Eino Nurminen (2.…
Pukkilan uuden kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1814. Savijoella sijainneen, vuonna 1606 rakennetun vanhan kirkon tavara, jolle ei ollut käyttöä uudessa kirkossa huutokaupattiin 18.10.1814. Huutokaupan tuotto oli 135 ruplaa ja 86 kopeekkaa.…
Maire Koikkalainen (os. Majakallio) työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana lääkintälottana Tuusulan, Riihimäen ja Järvenpään varuskuntasairaaloissa, Kokkolan sotavankisairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa sekä lisäksi Äänislinnan,…
Maire Koikkalainen (o.s. Majakallio) (s. 1919) työskenteli sotien aikana lääkintälottana useissa varuskunta- ja sotilassairaaloissa, kuten Järvenpään varuskuntasairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa. Hän toimi myös Pukkilan…
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Hokan alueelta. Kirjassa on kuvattu kylän vaiheita: asutusta, ihmisiä, heidän elämäntapojaan, opintoja, ammatteja, työvälineitä ja kaikkea ihmisten elämänmenoon…
Maire Majakallio lottakurssilla Orimattilassa 6.3.1942.
Ensimmäisessä kuvassa Maire on kolmannessa rivissä, uloimpana vasemmalla. Muut tunnistamatta.
Toisessa kuvassa on kurssitalo. Talon nimeksi on valokuva-albumiin kirjoitettu "Orimattilan…
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Rauhajärven Läsäkosken alueelta. Julkaisu sisältää kuvia ja tietoa alueen asutuksesta, kulkureiteistä, työstä, palveluista ja harrastuselämästä.
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Vuojalahden alueelta. Teos sisältää tekstejä ja kuvia Vuojalahden lähimenneisyydestä. Tarkemmin kuvataan kulkuyhteyksiä ja liikennettä, työtä ja palveluja,…
Kuva Naarkosken sillasta otettu noin vuonna 1905-1910. Edustalla on Myllytupa, taustalla vasemmalla sahan rakennuksia ja oikealla sillan jälkeen nahkurin rakennus. Meneillään on tukin uitto.
Sirpa Koskenheimon vuonna 1989 kirjoittama kuvaus Keisarin Kalaasien synnystä ja merkityksestä Mäntsälälle. Mukana on sekä käsin kirjoitettu alkuperäinen teksti että puhtaaksi kirjoitettu versio.
Kuva vuodelta 1925. Pajulahti-nimisen talon seinustalla vasemmalla ensimmäisenä: Antti Pietikäinen, seuraavina poika Kalle ja puoliso Henriikka. Keskellä edessä: tytär Hilja.
Kuva vuodelta 1924. Pajulahti-nimisen talon rappusilla vasemmalla seisaaltaan: Martta Pietikäinen ja Antti Pietikäinen. Istumassa Vaimo Henrikka ja sylissä Tauno, Eemil ja Kalle sekä tuntematon tyttö.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
