Aineistot (yhteensä 10753)
Järjestys:
Lahtareit
1957-07-21
Satakunnan Kansa -lehdessä 21.7.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Muistoj
1957-06-08
Satakunnan Kansa -lehdessä 8.6.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Typpee vaa
1957-05-29
Satakunnan Kansa -lehdessä 29.5.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Saipoopallo
1957-05-22
Satakunnan Kansa -lehdessä 22.5.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Luannovoimii
1957-05-12
Satakunnan Kansa -lehdessä 12.5.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Kultaa ja kynttilöit
1957-02-06
Satakunnan Kansa -lehdessä 6.2.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Toivo-liitto
1957-02-02
Satakunnan Kansa -lehdessä 2.2.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Puuttuva rengas
1957-01-27
Satakunnan Kansa -lehdessä 27.1.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Väsymist
1957-01-13
Satakunnan Kansa -lehdessä 13.1.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Hyasintti
1957-01-08
Satakunnan Kansa -lehdessä 8.1.1957 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Mil ilveel
1956-12-21
Satakunnan Kansa -lehdessä 21.12.1956 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Sinine päivä
1956-12-12
Satakunnan Kansa -lehdessä 12.12.1956 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Vähä flinis
1956-12-02
Satakunnan Kansa -lehdessä 2.12.1956 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Kehityst
1956-10-22
Satakunnan Kansa -lehdessä 22.10.1956 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Kaksi minnuu
1956-08-04
Satakunnan Kansa -lehdessä 4.8.1956 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Oikeet rakkaut
1956-06-29
Satakunnan Kansa -lehdessä29.6.1956 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Juhlii tulos
1956-05-12
Satakunnan Kansa -lehdessä 12.5.1956 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Pajanteeri
1956-02-22
Satakunnan Kansa -lehdessä 22.2.1956 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Lahosuojaust
1955-03-06
Satakunnan Kansa -lehdessä 6.3.1955 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Kolm kuulutus
1954-10-10
Satakunnan Kansa -lehdessä 10.10.1954 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Löi sykkyräl
1954-08-28
Satakunnan Kansa -lehdessä 28.8.1954 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Matomaist
1954-05-16
Satakunnan Kansa -lehdessä 16.5.1954 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Äitei päivän
1954-05-09
Satakunnan Kansa -lehdessä 9.5.1954 julkaistu murrepakina.
Avainsanat: murre, murrekirjallisuus, porin murre
Herra Hirvi kesälaitumilla : Mäntsälän kunnankirjaston kirjoituskilpailu alakoululaisille kesällä 2011
2011
Mäntsälän kirjaston kesällä 2011 järjestämän lasten kirjoituskilpailun sato. Kilpailun aiheena oli ”Millainen on hyvä kirja?”, ja kysymykseen vastasi kokonaista 85 osallistujaa. Kirjoittajat lähestyivät aihetta niin lukijan kuin tekijänkin…
Avainsanat: Mäntsälä
Hankasalmelaisia kuvia
6.12.2017
Hankasalmelaisia kuvia on yhteisödokumentti, joka kuvaa Hankasalmen luontoa, nähtävyyksiä, ihmisiä ja elämää. Elokuvan tilaaja on Hankasalmen kunta. Elokuvan on toteuttanut hankasalmelaisista koottu työryhmä elokuva-alan opiskelija Eeva-Maija…
Kangasniemen historia 2
1961-08
Kangasniemen historia osa 2 sisältää paikkakunnan historiaa 1860-1910.
Avainsanat: historia, Kangasniemi, kunnallishallinnon aika, Otto Manninen
Kangasniemen historia 1
1953-05
Kangasniemen historia osa 1 sisältää paikkakunnan historiaa aina 1860-luvun lopulle saakka.
Pikku-Mikki
Pikku-Mikkillä oli erikoisia lahjoja. Hän osasi matkia elikoita ja ihmisiä, ja muuttua jopa kerrottavansa näköiseksi. Lisäksi hän hämmästytti ihmisiä silmänkääntö- ja taikatempuilla. Kerran Pikku-Mikki yritti ostaa luotolla kauppias Pekan-Juhanilta…
Talvisodan ajan tapahtumia Koppelossa ja Veskoniemessä
2010-01-15
Talvisodan alkaessa ensimmäisiä pommeja pudotettiin mm. Koppeloon ja Veskoniemeen. Niitä osui evakkotavaroihin ja Suikki Jussin lehmänlihoihin. Veskoniemessä Vesko Jussi närkästyi pomminpudottajille ja päätti lähteä sotaa pakoon evakkoon.
Paavo von Pandy
2010-01-15
Tarina kertoo ranskalaisten hiihtoturistien vierailusta Paavo von Pandyn luona Kultalahdessa.
Kolttasaamelaisten asuttaminen Sevettijärvelle
2010-01-15
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.
Kolttasaamelaiset siirtyvät Sevettijärvelle asumaan
2010-01-15
Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…
Muistoja Koppelon vanhan koulun ajalta
2010-01-15
Haastateltava muistelee koulunkäyntiä Koppelon vanhalla koululla. Koulu sijaitsee Koppelon ja Veskoniemen kylien puolivälissä. Opettaja Hakosalo oli innostunut työstään ja piti koululaisille myös iltalinjaa, jossa paranneltiin opittuja tietoja ja…
Mikkolan Heikun ja Karisaaren Vihtorin hauet
2010-01-15
Mikkolan Heikku sai aikoinaan niin suuren hauen, että hän tuli sitä Veskoniemeen näyttämään. Samalla hän oli kertonut kamppailusta kalan kanssa. Hauenpyytäjän herkkua olivat pää, suolet ja maksa. Samoin Karisaaren Vihtori sai tarpomalla suuren hauen,…
Kalajuttuja Inarilta
2010-01-15
Vilho Mannermaa kertoo kuinka hän sai poikasena kokea Inarijärvellä unohtumattomia kalastuskokemuksia kavereidensa kanssa. Kotijärvi toimi kylän poikien leikkipaikkana. Taimenet ja hauet näyttivät poikasten silmissä suuren suurilta ja eräskin taimen…
Evakkomatka Muonioon
2010-01-15
Tarina kertoo evakkomatkasta Inarista Rovaniemen kautta Muonioon, evakkoajasta Muoniossa sekä kotiinpaluusta.
Espanjantauti verotti Inarin väkilukua
2010-01-15
Tarinassa kerrotaan kuinka espanjantauti verotti Inarin väkilukua. Espanjantautiin menehtyi 10 % Inarin asukkaista.
Ensimmäiset muistikuvat liittyvät kalaan
2010-01-15
Haastateltava muistelee lapsuuttaan ja lapsuuden perhettään. Ensimmäiset muistikuvat liittyvät kalaan ja kalastukseen. Kalastus on elättänyt haastateltavan lapsuuden perheen ja myös oman perheensä hän on elättänyt kalastuksella.
Solojärven savotta
1989
Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…
Ruottukan koulu ja Hoikkaniemen tila
1989
Koppelon vanhalla koululla, jota kutsuttiin myös Ruottukan kouluksi oli kova kuri ja järjestys. Monenlaisia tapahtumia sattui, kun lapset asuivat ja opiskelivat samassa rakennuksessa viikkoja, jotkut jopa kuukausia ennenkuin pääsivät käymään kotona.…
Herkkyyden huonoja ja hyviä puolia
1989
Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…
Sukutaustaa
1989
Tarinassa kuvataan Jakob Fellmannin osuutta Mannermaan sukutaustaan ja sitä miten Paadar sukunimi muuttui Mannermaaksi.
Mittamiehen ja metsurin työ
1989
Metsurin työ on muuttunut paljon siitä kun kertoja aloitti poikasena metsätyöt. Saksimiehet, jotka hoitivat mittauksen vielä 1950-luvulla ovat jääneet historiaan ja metsurit hoitavat mittamiehen työt itse. Mittaamisessa on otettava huomioon monia…
Metsätöissä venäläisten vankien kanssa
1989
Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…
Metsätyön luonne, ankaruus ja kannattavuus
1989
Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…
Piirteitä terveys- ja sairashoidollisista oloista Hämeenlinnan kaupungissa 19llä vuosisadalla
1902
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…
Avainsanat: 1800-luku, apteekit, Hämeenlinna, kartat, kätilöt, keuhkotauti, kulkutaudit, kuolleisuus, lääkärit, sairaalat, sairaanhoito, taudit, terveydenhoito, tilastot, tontit