Aineistot (yhteensä 10697)

1856
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.

Aapisen…

Avainsanat: ,

1908
Kirkkoherra Rurik Calamnius (1872-1921) oli viides Suomussalmen Karhulan pappilan kahdeksasta lapsesta. Nuoremmasta veljestä, Ilmari Kiannosta, tuli sittemmin tunnettu kirjailija ja vanhin veli Edvin esiintyi kirjailijana nimellä Esko Virtala.…

1950-luku
Kakluuni (1_182 Honkajoki). Muurattu tulisija, jossa rautaiset luukut. Käytetty lämmitykseen. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1901
Lukukirja lapsille opastaa lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aiheinaan luonto, uskonto ja isänmaa. Yksi keskeinen teema on ajalle tyypillisesti vanhempien kunnioittaminen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen kasvatusaatteet tähdensivät, että lapsen…

1950-luku
Tyttö sängyllä (1_183 Honkajoki). Nuori nainen istumassa sängyllä kirjaa lukemassa. Sänky rautarakenteinen. Vasemmalla muurin sivuprofiili. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1911
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.

1921
Anna Jungin (1876–1929) kuvaelma Kaksinpuhelua oulunkielellä pakinoi Oulun murteella Lämsän Kustun kävelyretkestä Helsingissä. Pääkaupunki osoittautuu oululaisten valloittamaksi paikaksi, ja nykylukijakin voi tunnistaa monta tuttua nimeä Oulun…

1950-luku
Tuvan ruuanlaittonurkkaus (1_188 Honkajoki). Puulämmitteiset hella, uuni ja leivinuuni. Muuri pinnoitettu kaakelilevyillä. Oikealla korkea puusta valmistettu kaappi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1903
Suomessa virisi 1800-luvun lopulla monipuolinen keskustelu lastenkasvatuksen merkityksestä ja menetelmistä. Keskusteluun otti osaa myös Limingan kansanopiston johtaja Kaarlo Kerkkonen (1869–1928). Hän tähdensi lapsen iän ja luonteen huomioon ottavaa…

1950-luku
Tupanäkymä (1_190 Honkajoki). Takaseinällä astiakaappi, jossa lautasia ja tarjoiluastioita. Keskellä tumma keinutuoli, vasemmalla pöydänkulma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Keinutuoli (1_194 Honkajoki). Tummaksi maalattu. Taustalla huoneen muita kalusteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Mummo ja tyttö (1_195 Honkajoki). Vanha huivipäinen ja nuorempi nainen ilmeisesti haastattelutilanteessa. Mummo istuu tuolilla, tyttö penkillä. Penkillä myös papereita. Ikkunasta näkyy tiilinen ulkorakennus. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tuolit (1_197 Honkajoki). Kaksi puusta tehtyä selkänojallista tuolia. Selkänoja pinnoista tehty. Väriltään tummia. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Keinutuoli (1_199 Honkajoki). Puusta tehty, maalattu tummaksi. Takana näkyy suurehko pöytä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Pöytä ja kukkapöytä (1_200 Honkajoki). Puusta valmistettuja, pöytä tumma, kukkapöytä valkoinen. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tuoli (1_204 Honkajoki). Selkä- ja käsinojallinen, puusta tehty. Väriltään tumma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Huonenäkymä (1_205 Honkajoki). Keskellä pöytä ja tuoleja, oikealla takana piironki. Seinällä kaksi taulua. Kyseessä lienee kamari. Katso myös kuvat 1_206 ja 1_207. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1900
Hilja Liinamaan ensikokoelma Primuloita edustaa hempeää ja luonnonläheistä tunnelmarunoutta, joka tavoittaa parhaimmillaan kansanlaulun tapaisen välittömyyden. Joissakin runoissa häivähtää myös Liinamaalle henkilökohtaisesti tärkeä yhteiskunnallinen…

1908
Työ Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun suomen ja ranskan kielen opettajana 1907-1920 inspiroi Teuvo Pakkalaa kirjoittamaan Aapisen (1908). Siinä hän johdattaa lukijoitaan luku- ja kirjoitustaidon tielle arvoituksin ja loruin sekä lasten arjesta tutuin…

1873
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…

1950-luku
Huonenäkymä (1_206 Honkajoki). Ikkunan edessä vaalea puusta tehty pöytä, molemmilla sivuilla selkä- ja käsinojalliset tuolit. Taustalla piironki ja seinällä taulu. Kuva samasta huoneesta kuin kuvassa 1_205. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Piironki (1_207 Honkajoki). Kolmelaatikkoinen, puusta valmistettu. Päällä peili, kynttilöitä ja valokuvia. Sama piironki kuin kuvissa 1_205 ja 1_206. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1874
Zacharias Topeliuksen (1818-1898) sadut ovat osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Lukemisia lapsille ilmestyi kahdeksana niteenä vuosina 1865-1896 (suom. 1874-1905). Sarjan ensimmäinen osa sisältää mm. yhden Topeliuksen rakastetuimmista…

1950-luku
Nainen tuvassa (1_213 Honkajoki). Nainen työskentelemässä tiskipöydän ääressä, etualalla leivinuunin muuri. Edessä tuoli. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1888
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…

1895
Handledning i tjärbränning esittelee tervanpolttoa Oulun Konepajan patentoimilla uuneilla. Teoksen kirjoittanut insinööri Karl Löfhjelm (1843-1896) toimi Oulun Konepajan johtajana ja omistajana.

1950-luku
Tuvan pöytä ja penkit (1_214 Honkajoki). Puusta tehtyjä, melko pitkiä. Takaseinällä telineessä puhelin. Oikealla tiskipöytä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1906
I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.

Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin…

1950-luku
Kahdenistuttava keinutuoli (1_217 Honkajoki). Puusta tehty, leveänmallinen. Väriltään vaalea. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1747
Kruunupyyn kirkkoherran Eric Juveliuksen (1718-1791) väitöskirja De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1747) ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Tiärtilwäckningen i Österbotn (suom. Tervanvalmistus Pohjanmaalla). Juvelius korostaa metsän ja siitä…

1950-luku
Tuoli (1_221 Honkajoki). Puusta tehty, selkänojallinen. Valokuvattu ulkona pihassa. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1902
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…

1950-luku
Penkki (1_223 Honkajoki). Puusta tehty, pitkä ja massiivinen. Väriltään tumma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1914
Karl Alexander Pfalerin artikkeli Tapion lasten haudalla paneutuu yksityiskohtaisesti tervanpolton menetelmiin ja vaiheisiin Kainuussa.

Kuhmossa tervanpoltto oli 1900-luvun alkupuolelle asti tärkeä elinkeino. Laajimmillaan kuhmolaisten…

1950-luku
Huonenäkymä (1_224 Honkajoki). Runsaasti herraskaisen näköisiä huonekaluja. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1904
Tervanpolttajat sisältää seitsemän tarinaa "Pohjan periltä", ristijärveläisen Salomo Pulkkisen (1873-1952) kotiseudulta. Historiallisten kuvausten aiheet ulottuvat tervanpoltosta korven ihmisten elämänkäänteisiin.

1950-luku
Keinutuoli (1_228 Honkajoki). Puusta valmistettu, koristeellinen, jalustalla ja kierrejousituksella varustettu. Väriltään tumma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Luhtiaitta ja liiteri (1_231 Honkajoki). Yhtenäinen ulkorakennus. Oikea puoli hirsirakenteinen luhtiaitta, vasen puoli lautavuorattu, mahdollisesti puuliiteri. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1904-11-26
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…
 
Koneluettavat metatiedot: