Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki…
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin…
Willgrenin talon paikalla oli vuoteen 1967 asti Hämeenlinnan vanhin, vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty kauppias Willgrenin talon päärakennus, ("joka omituisine kattoineen ja ikkunaluukkuineen oudoksuttaa nykyisen sukupolven silmää.")…
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan…
Kirje on kirjoitettu "Unionen Kvinnosaksförbund i Finland" -liiton viralliselle kirjepaperille. Kirjeessä Minna Canth kutsutaan liiton kunniajäseneksi. Kirjeen on allekirjoittanut liiton sihteeri Helena Westermarck. Minna Canthin kirjoittamien…
Juhlaruno Uudenkaupungin rauhan muistoksi otsikoituna tähän tapaan: "Ruotsille yhtä välttämätön kuin hyödyllinen ja sen johdosta myös kuuluisa Uudenkaupungin rauha tehtynä ja päätettynä kun kirjoitettiin Fredrik ruotsalaisten kuningas".
Vanhaan ja uuteen kuva- aineistoon perustuva läpileikkaus euralaisen
kylämaiseman muuttumisesta ja kehittymisestä
noin sadan vuoden ajalta. 293 kuvaa selitysteksteineen.
Tämä kirja kertoo Eurasta. Vauraan maatalouden ja voimakkaan suurteollisuuden kunnasta. Teoksen sivuilta löytää näkymiä ja havaintoja, joita ei aina osu ohikulkijan silmään - ellei pysäytä ajokkiaan ja kurkista miltä maisema näyttää…
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu luonnospaperin lehdistä, jotka sijoitettu La Deuxieme anneé de grammaire -nimisen teoksen kansiin. Keskellä kaksi grafiikanlehteä. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu konseptipaperiarkeista, jotka sidottu K. Merikosken Maalaiskansakoulun laskentokirjan kansiin. Keskellä kaksi grafiikanlehteä. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu grafiikanlehdistä, jotka on sijoitettu valokuvien tapaan albumiin. Ruskeat nahkakannet ja messinkinen lukkolaite. Uniikkikappale.
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen…
Planterin alahantaaki (4_756 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 756. Yhdestä puusta valmistettu lankkusahan (planteri) alapäähän kiinnitettävä kädensija (hantaaki). Maalaamaton ja kulunut. Kaksi kädensijaa vastakkaisilla puolilla.…
Karstat eli kruplat (4_692 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 692. Kaksi puusta valmistettua levyä, joissa kädensijat. Toisella puolella on piikkimatto karstausta varten. Kehruuvillojen alkumuokkaukseen käytetyt työkalut. Näillä…
Viina- eli pontikkapannu (4_657 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 657. Pannuun kuuluu itse viinanvalmistuspannu ja irrotettava hattu. Sisällä myös yksi putkenpala. Valmistettu kuparista. Pannu muodoltaan tynnyrimäinen ja sivuissa…
Sahtikuurna (4_626 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 626. Puinen, laudoista koottu iso astia. Kaarevareunainen, päädyt suorat. Maalaamaton. Kuurnaa pitää koossa kolme taivutettua riukua, jotka ovat kiilaliitoksin kiinni kuurnan…
Kuppisarvet (4_399 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 399. Sarjaan kuuluu kuusi erikokoista sarvea. Ne ovat tummenneet ja pinta on lohkeillut.
Sahtitratti (4_308 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 308. Esine on kiulun näköinen. Sen pohjassa on reikä, joka on nelikulmainen ja reunustettu neljällä parin cm:n lautapalalla "tratiksi". Reuna kimmetty.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
