Af markisinnan Montalembert.
276 s. ; 11 s.
Fraktuura.
Kirja osittain rikki, selkä irronnut liimauksesta.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa köynnös-exlibris, jossa numero 212.
Teos on taiteilijakirja. Mustavalkoisia kuvia puista ja oudonnäköisistä, osittain rujoista ihmisistä. Painettu serigrafia-tekniikalla. Ei kuvatekstejä. Liittyy näyttelyyn Galerie Anhavassa 26.11. - 20.12.2009. Painos 190 kpl.
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…
Tohtori A. Anttilan toimittamassa Lönnrotin elämäkerran toisessa osassa alunperin ilmestynyt ja sittemmin Kainuun Sanomissa julkaistu kertomus Elias Lönnrotin viimeisestä vierailustaan Viipurin, Lappeenrannan ja Kuopion kautta Kajaaniin.
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin kokoomateos Ruokomäen kylän alueelta. Osa 2 käsittelee koulutoimintaa, palveluja, liikennettä ja teitä, vapaa-aikaan kuuluvia harrastuksia, hengellistä toimintaa,…
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin kokoomateos Ruokomäen kylän alueelta. Osa 1 kertoo alueen maastosta, asuttamisesta, asutuksesta, työstä alueella ja työtavoista.
Elementa rhetorica : oratoriis ejusdem partitionibus accommodata : in usum scholarum emendatius editaKirja on Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmasta. Kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla…
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Kannet maalattua puuta. Sivuilla sinisellä, punaisella ja mustalla painettuja symboleja ja kuvia. Serigrafiatekniikalla tehty County Mayossa Irlannissa. Numeroitu painos (49/50).
Elektroniikka-asentaja Kari Raunio avannut pääasiassa asiakkaiden kodeissa liikkuvan radio- ja televisiokorjaustoiminnan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.5.1970.
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…
Nakkilan kirjasto-kulttuurilautakunta järjesti vuonna 2005 "Muistoja Villilästä" muistitiedonkeruun. Keruun tuloksena ilmestyneessä kirjasessa muistojaan kertovat muun muassa muonamiehen poika, tallimiehen tytär ja karjakko. Haastattelut on…
Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin…
Raision kaupungin 40-vuotisjuhlavuoden 2014 kunniaksi toteutetaan viime vuosien kylämatkaesitysten hengessä näytelmällinen aikamatka 1970-luvun Raisioon. ”Elämää suuressa risteyksessä” –esityksen pääosassa on kaupungiksi tullut Raisio…
Raision historiallinen asemanseutu on monin tavoin vaikuttanut Raision kehitykseen. Asemanseutu
syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema
keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta. Se …
Haastateltava on muuttanut lapsena perheensä kanssa Kittilästä Petsamoon. Perhe oli työläisperhe. Taloissa oli lampaita ja lehmiä omiksi tarpeiksi, harjoitettiin perunanviljelyä ja jokikalastusta. Petsamoon rakennettiin tie ja sinne tuli Nikkelin…
Kolttaköngäs oli vilkas turistipaikka. Siellä oli monikerroksinen hotelli, joka paloi ja jonka tilalle rakennettiin heti uusi. Lampaita oli joka talossa, samoin poroja. Lehmiä ei ollut joka talossa; hotellilla oli omat lehmät. Kalastusta…
Ennen sotia Inarissa oli yksi lääkäri. Sairauksia hoidettiin paljon omin keinoin. Espanjantauti tappoi 1920-luvulla runsaasti ihmisiä, usein koko perhekunnan. Inarilaisten tavallinen asumismuoto oli mökki ja sauna. Sodan jälkeen oli rakennustöitä.
Eläintiede Suomalaisille Alkeiskouluille on kuulunut Utran lainakirjaston kokoelmaan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas ja sahat. Utraan perustettiin tehtaanisäntien myötävaikutuksella koulu, kirjasto…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
![Elina Merenmies [selected works 2004-2007] - Elina Merenmies 1.jpg](https://digi.kirjastot.fi/files/square_thumbnails/ccbe6ddb6e1b72a630d43ead76f871ad.jpg "Elina Merenmies [selected works 2004-2007] - Elina Merenmies 1.jpg")
