Kirkkoherra Rurik Calamnius (1872-1921) oli viides Suomussalmen Karhulan pappilan kahdeksasta lapsesta. Nuoremmasta veljestä, Ilmari Kiannosta, tuli sittemmin tunnettu kirjailija ja vanhin veli Edvin esiintyi kirjailijana nimellä Esko Virtala.…
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.
Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä, vaan…
Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.
Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja markka…
Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…
Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.
Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle ja…
Viihdetaiteilija Pasi Jääskeläinen (1869–1920) oli aikansa suosituimpia esiintyjiä. Hänet tunnettiin ulkomaita myöten hauskana ja välittömänä virtuoosina, joka elävöitti kanteleella säestetyt kansanlaulut suuren yleisön suosikkiviihteeksi.
Pohjoispohjalaisen perimätiedon mukaan Pyhäkosken ensimmäinen laskija oli Montta-niminen, pitkä ja tummahipiäinen mies. Hän pelästytti Pyhäkoskella asuneet jättiläiset ja päätti heidän valtakautensa kosken haltijoina.
Mimmi Bergh (1845-1932) ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen opettajanuransa aikana opettaa useassakin Oulun koulussa ja toimia johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.
Palwelija-Kuwastin on nimensä mukaisesti palvelijoille suunnattu…
Perä-Pohjolan Nuorison Joulu-Albumissa vuonna 1901 julkaistu Jouluviinat on raittiusaatteen hengessä kirjoitettu kertomus perhe-elämän ja alkoholin yhteensopimattomuudesta. Tarina tähdentää perhettä porvarillisen onnen tyyssijana, jota juopottelu…
Tähtipojat esittää jouluajan perinnenäytelmän opettaja Jenny Elfvingin (1871–1950) sommittelemana. Elfving käy näytelmän läpi vaihe vaiheelta varusteiden rakentamista myöten. Varusteista tärkein on tähti: ”Ilman sitä ei Tähtipojat-näytelmä ole…
Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma on…
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…
A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen ihmisen…
Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään 1900-luvun alun…
Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä virastojen ja…
Professori Artturi H. Snellmanin (1864-1924) kirjoittaman Oulun kaupungin historian ensimmäinen osa valmistui Oulun 300-vuotisjuhlille vuonna 1905. 112-sivuinen vihko käsittelee kaupungin vaiheita keskiajalta sen perustamisvuosikymmenille. Teoksen…
”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja kokouspäiville.”
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
