Aineistot (yhteensä 10697)

Emäntä Helmi Hytönen s. 7.2.1892

Konttilan tytär Tilda Huttunen ja myöhemmin Kaivomäen emäntä (Saastamoinen) ajoi polkupyörällä kuorossa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Kuva on otettu 1910-luvulla. Alkuperäinen kuva Hilda Saastamoinen.

Fanny Syrjänne toimi Orimattilan emäntäkoulun ja kotitalousopiston johtajana vuosina 1898-1939.

Ensimmäisenä oikealla Alma Tuomalainen.

Ylhäällä oikealla käsityönopettaja Eine Kerkkonen.

Keiteleen emäntiä oli saapunut runsaslukuisasti virkistyspäivilleen. Oikealla Maija Jääskeläinen ja hänen vieressään Irja Jääskeläinen. Toinen vasemmalta Lempi Laukkanen Rantalasta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.4.1978.

Emil ja Vilho Jauhiainen. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Emil Nuuttilan hautajaiset Knuutilan talossa. Arkun ympärille on laitettu kuusenhavuja, kenties henkien torjumiseksi? Kuva on otettu 1930-luvulla.

Ensimmäisessä kuvassa on oikealla Reino Nuuttila ja Alli Nuuttila (3. oik., musta hattu).…

Emilia Riihimäki Riihimäen kaupan edessä. Kuvan ottoaika ei ole tiedossa.

1896
Kirjeen päiväykseen merkitty vuosiluku on epäselvä. Kirjeen sisällön perusteella se on luultavasti kirjoitettu 1890-luvun puolivälissä.

1896
Kirjeen päiväyksessä on vuosiluku 1899, mutta sisällön perusteella kirje on kirjoitettu 1890-luvun puolivälissä.

Emma Haanpää, os. Hyvärinen.

Emmi Strandman tyttäriensä Helenan (vas.) ja Elisan kanssa kutomapuuhissa. Keiteleen kudontapiiri osuuspankin kellarissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.11.1970.

1996 (kaksi kuvaa), 1997
Keskellä näkyvät niin sanotut Sotamiehen sarat, joista aikoinaan jokainen kylän talo omisti osansa sotamiehen ylläpitämistä varten.

Taustalla näkyvä siirtolohkare on Emovaha.

1997
Emovaha (=äitikivi) on siirtolohkare eli jäätikön kuljettama, kalliosta irronnut iso lohkare. Korkeus 8 m, halkaisija 15 m, ympärysmitta 52 m, tilavuus n. 1 000 kuutiometriä ja paino lähes 3 000 tonnia.

Tarinan mukaan Emovahan eteläkuvetta on…

Avainsanat: , ,

2016
Nousiaisten tunnetuin siirtolohkare, Emovaha, Mattilan taimistojen luona.

2020
Nousiaisten tunnetuin siirtolohkare Mattilan taimistojen luona.

1990
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Teoksessa kuusi offsetpainettua valokuvaa Percén kalastajakylästä, Kanadan Quebeckistä. Tekstinä vanha valaanpyytäjien laulu. Signeerattu ja numeroitu kappale (53/140).

Avainsanat:

1943
Nimimerkin H. S-n Göteborgs Handels- och Sjöfartstidningissä 17.2.1943 julkaistu arvostelu Greta von Frenckell-Thesleffin kirjasta "Minna Canth och den unga Finland".

2023
Teos on taiteilijakirja. Nidottu vihko, 40 sivua, obi. Paperit Gmund Original Vergé 100 g/m2, Fabriano Tiziano 160 g/m2. "J. O. Mallanderin En Begynnelse sisältää alun perin vuonna 1978 julkaistun satiirisen, filosofisen tekstin, jossa inhimillinen…

Avainsanat:

1798
Öfversättning.
134 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan Museon omaisuutta ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa on numero 589.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.

1873
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…

1790
En lärares christeliga anmärkningar, : öfwer en tros bekännelse, den han infordrat och hwilken honom blifwit lemnad af en hans åhörare.

Tekijä: Mathelius, Georgius Nicolai, 1732-1816

Julkaisstu: Wasa : tryckte af Georg Wilhelm Londicer,…

1797
Af honom själf beskrefne.
136 s. ; 18 cm.
Niteeseen sidottu myös teos Bigands besynnerliga öden.
Kirja on Pohjanmaan Museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa…

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie A. No. 2.

1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli…
 
Koneluettavat metatiedot: