Koitajoki (ven. Койтайоки) on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva noin 200 kilometrin pituinen erämainen joki, joka virtaa sekä Suomen että Venäjän alueilla Suomen ja Venäjän rajan kummankin puolen. Koitajoki alkaa Venäjän puolelta pienistä…
Kaltimon vanha kanava rakennettiin osana Pielisjoen kanavointihanketta. Kanavointityön toteuttajaksi määrättiin insinöörikapteeni Berndt Höök. Kanavan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1876 ja se avattiin heinäkuussa 1879. Kanavauoma erotettiin…
Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Heikki Pääkkönen perusti siihen jo vuonna 1895 ensimmäisen rautakaupan.…
Kuva on otettu luterilaisen kirkon mäeltä Kirkkokadun päästä. Etualalla kulkee Papinkatu. Puut istutettiin Kirkkokadun varteen vuonna 1887. Niiden tehtävä oli toimia palomuurina ja estää mahdollista tulipaloa levittäytymästä koko kaupunkiin.…
Katunäkymä Silta- ja Rantakadun kulmasta 1940-luvulta. Kuvassa oikealla näkyy kaupungintalo, vieressä Tie- ja vesihallituksen varikko. Varikon takana näkyy ns. kanavakoulu. Pielisjoen toisella puolella näkyy 1937 valmistunut PKO:n toimitalo.
Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…
Antti Puhakka (24.4.1816 Kontiolahti – 30.3.1893 Juva) oli talonpoikaisrunoilija ja valtiopäivämies. Puhakka oppi lukemaan vasta 21-vuotiaana. Hänestä kehittyi silti taitava kalevalamitan käyttäjä ja hän tuotti elämänsä aikana lähes 20 000 riviä…
Kuvassa vasemmalla Veikko Saarinen ja oikealla Torsti Saarinen oluella pöydän ääressä n. vuonna 1950. Miehillä on parempaa päällä ja hiukset laitettuina.
Puutulan uuden talon lautojen sahausta. Kuvassa ylärivissä vasemmalta, Lasse Virtanen, keskellä Tuula Virtanen (Palmroos) ja oikealla Leena Virtanen (Virolainen). Lisäksi alhaalla vasemmalla, Mauri Saarinen ja oikealla Juhani Saarinen. Kuva on otettu…
Valokuvassa Alli Heikkilä (Virtanen) poseeraa kuvaajalle hangella istuen. Hän on riisunut hanskansa ja koskettelee lumikiteitä. Vieressä ovat ajan mukaiset puusukset siteineen ja suksisauvat. Allin hiihtovaatteissa on erikoisia turkisyksityiskohtia.…
Kuvassa on Hilma Ollilan (Kakko) kaivo n. 1920-luvulla Torpissa. Kaivon katos on huvimajamainen ja tukevarakenteinen aitauksineen ja sen lattialle noustaan niittytasosta. Katto on neljälappeinen pärekatto ja huipulla on terävä kärkikoriste, josta…
Kesäinen kuva, jossa nainen ja poika istuvat puisen tynnyrin päällä. Vaatteet ovat ajan tyylin mukaiset ja poika pitää hattua kädessään. Taustalla on juhannusruusu täydessä kukassa ja vanhaa hirsirakennuksen seinää sekä pärekattoa näkyvissä. Kuvassa…
Hiukan epätarkassa katukuvassa on kiinnostavasti miehillä yllään 1930-luvun eri tyylisiä vaatteita. On pikkutakkia, puvuntakkia ja taustalla pitkä takki. Erilaisia hattuja, paitoja solmiolla ja ilman. Housut ja kengät täysin eri tyylisiä. Pussihousut…
Kuvassa on kaksi naista 1930-luvun pukineissa. He poseeraavat puistomaisessa paikassa kesällä. Vasemman puoleinen tunnistettu; Alli Heikkilä (Virtanen).
Kuvassa on Puutulan emäntä Alli Heikkilä (Virtanen) sylissään kaksoset Leena ja Tuula. Kuva on otettu kesällä pihapiirissä ja taustalla näkyy ruusupensas sekä talon kuistia. Kuva on noin vuodelta 1939.
Kuvassa vasemmalla Hilkka Kuusisto ja Puutulan tyttäret, oikealla Leena Virtanen (Virolainen) ja ylhäällä Tuula Virtanen (Palmroos). Tytöillä on samanpituiset hiukset ja samanmalliset polvimittaiset kesämekot. Hilkalla on sylissään kissa. Kuva on…
Kuvassa poseeraa betonirappusilla Puutulan vanha emäntä Aina Virtanen n. vuonna 1950. Hänellä on päällään ylhäältä alas napitettettu pienikuvioinen kokomekko, kaulalle solmittu vaalea huivi, kevytsankaiset silmälasit ja jaloissa tummat villasukat…
Kirja sisältää lähinnä Pyhäjoen Nuorisoseuran merkkikerhon kotiseutukirjoituksia 1940-luvulta. Suurin osa materiaalista lienee ilmestynyt seuran Pisaroita -lehdessä.
Pyhäjoen nuorisoseuran merkkikerhon 1940-luvulla keräämiä pyhäjokisia puumerkkejä. Alunperin kokoelma on ollut Pyhäjoen nuorisoseuran arkistossa. Nykyään kokoelma on Pyhäjoen kotiseutumuseossa.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
