Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto,…
Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin…
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta…
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa…
Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten…
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus,…
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…
Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.
Opettaja ja toimittaja J. A. Bergmanin (1844-1924) Kertomuksia sisältää yhdeksän romanttissävyistä ja opettavaista muistelmaa, joista muutamissa vieraillaan kirjailijan kotikaupungissa Oulussa.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
