Kruunupyyn kirkkoherran Eric Juveliuksen (1718-1791) väitöskirja De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1747) ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Tiärtilwäckningen i Österbotn (suom. Tervanvalmistus Pohjanmaalla). Juvelius korostaa metsän ja siitä…
Vuonna 1889 perustetun K. G. Wileniuksen makkaratehtaan tuoteluettelossa on monenlaisia makkaroita ja lihatuotteita, jotka tehdas valmisti noudattaen lihan käsittelyssä "mitä ankarinta puhtautta". Wilenius kuoli vuonna 1912, jonka jälkeen hänen…
Kaarlo Bergbomin Minna Canthille kirjoittamien 20 kirjeen kopiot. Kirjeiden päiväykset: 5.1.1880, 19.6.1880, 4.4.1881, 25.4.1881, 2.6.1881, 27.2.1882, 14.5.1882, 2.6.1882, 29.9.1887, elokuun loppu 1887, 14.5.1888, keskellä lokakuuta 1888,…
Surunvalittelusähke Emilie ja Kaarlo Bergbomilta Elli Canthille. Minna Canthin siunaustilaisuudesta 15. toukokuuta 1897 muodostui vaikuttava kansanjuhla. Sähke on lähetty heti Minna Canthin kuoleman jälkeen.
Sähkeen päivämäärä on epäselvä ja vuosiluku puuttuu. Sähke on repeytynyt taitekohdistaan, yksi osa on kokonaan irti. Kyseessä voi olla onnittelusähke Anna Liisa -näytelmän ensi-illan johdosta. Ensi-ilta oli 2.10.1895. Kaarlo Bergbom ja teatterin…
Kössi Kaatra (1882-1928) oli vanhan työväenliikkeen merkittävin runoilija. Hänen runoissaan on vahva yhteiskunnallinen näkökulma ja romaaneissaankin hän otti kantaa havaitsemiinsa sosiaalisiin epäkohtiin. Kansalaissodan aikaan Kaatra oli Oulussa…
Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös…
Teos on taiteilijakirja. Halvalle paperille painettuja mustavalkoisia ja värikuvia skeittaajista, kaupunkimiljöistä ja nuorista ihmisistä eri puolilla maailmaa. Teoksen selässä metallisilmukat ikäänkuin ripustamista varten. Numeroitu painos…
Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…
Esittely Eino Leinolle tärkeistä kainuulaisista paikoista, jotka esiintyvät usein hänen runoissaan. Mukana ovat Leinon kotitalo Hövelö, Paltaniemen kuvakirkko, Oulujärvi, Kajaanin linnan rauniot ja Vuokatti. Aineisto on julkaistu aiemmin Kajaanin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
