Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen…
Päijänne-lehdessä 8.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Victor Hugon Maria Tudorista. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten…
Päijänne-lehdessä 22.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Schillerin Rosvoista. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten arvostelut ovat…
Päijänne-lehdessä 18.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Victor Hugon Angelosta. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten arvostelut ovat…
Esitetty Birch-Pfeiffer: Sirkka. Tämä ja muut Jyväskylässä samana vuonna vierailleen Suomalaisen Teatterin näytäntöjen esittelyt ovat todennäköisesti Minna Canthin kirjoittamat (Kannila, 1967).
Kirjailija ja lehtimies Kyösti Wilkuna (1879-1922) pyrki hahmottamaan Suomen historiaa kansallisesta näkökulmasta. Pienoisromaani Suomalainen linnanneiti josta tuli kuningatar kertoo Kristiina Abrahamintyttären ja Ruotsin kuningas Kaarle Knuutinpojan…
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.
Vuonna 1908 perustettu Hämeenlinnan suomalainen kirjakauppa toimi Kansallisosakepankin talossa torin varrella vuodesta 1915 lähtien. Tässä talossa liike oli edelleen 1930-luvulla, kun nämä sisäkuvat otettiin. Kirjoja on runsaasti esillä, uutuuksina…
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja…
Suojeluskuntalaisia 1939. Edessä vasemmalla Osear Jansson, Heikki Jauhiainen, Matti Saastamoinen, Uulo Arhio ja Martti Satamo paikal.pääll. Takana vasemmalla Arvi Vesterinen, U. Suhonen, Nestor Huttunen ja Emil Hyvärinen. Kuvaaja ei tiedossa.
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten.…
Keiteleen hautausmaalla hautausmaapäivät. Kellonsoittaja-haudankaivaja-suntio Matti Nuutinen perheineen viimeistelemässä kukka-asetelmia. Edessä emäntä Katri Nuutinen ja takana tytöt Anna-Maija, Seija ja Ella (yksi puuttuu kuvasta). Pielaveden ja…
Sunnuntairetkellä Koivusaaressa 1960-luvun alussa. Lapset edessä vas. Heikki ja Mirja Tossavainen, Risto Koskinen, kahvia hörppäämässä Aili ja Mooses Tossavainen, taustalla Tuovi ja Unto Koskinen. Kuva Aili Hakkarainen.
Keiteleen Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Teos on taiteilijakirja. Teokseen kuuluu kaksi koteloa, joiden sisällä on kirja. Mustalla kankaalla päällystetyn kotelon sivussa lukituslaitteena puutikku. Sisällä musta, nauhoin ja ompelein "vangittu" kirja, kannessa rikottu peili. Valkoisen…
Kuoronjohtaja Väinö Hynnisen päiväkirjamerkinnät ovat vuosilta 1961 ja 1962. Pukkilalaiset osallistuivat Sulasolin (Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry) kirkkokonsertteihin.
Autoilijat Arvo Strandman (vas.) ja Tatu Strandman (oik.) keskustelemassa rakennusmestari Sulo Ylöstalon kanssa kuljetuksista. Suksitehdashallin pohjatyöt on suoritettu. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.9.1971.
Suksenvalmistajakurssin opettajia ja kunnan edustajia. Vasemmalla kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Yrjö Jääskeläinen, valtuuston puheenjohtaja Aarne Saastamoinen, terveyssisar Sirkkaliisa Raatikainen, opettaja Asko Järvinen, kunnanjohtaja Osmo…
Sukkuu niinku Kaanaa keskenään –muisteludraamassa tehdään aikamatka Kaanaaseen ennen ja jälkeen Nesteen öljynjalostamon rakentamisen. Eristyksissä olleelle Kaanaanmaalle merkitsi valtavaa muutosta jalostamon ja sinne Raisionlahden poikki johtavan…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
