Nutid-lehdessä 1895 ilmestynyt Minna Canthin Laulaja-kertomuksen ruotsinnos.Nutid-lehden etusivulla: Red. af Helena Westermarck under medvärkan af Minna Canth.
Teos on taiteilijakirja. Teos on portfolio, jossa vaaleanruskean kotelon sisällä 10 yhteensidottua mustavalkoista valokuvaa sekä taitettu arkki, jossa esittelyteksti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Teos on taiteilijakirja. "Sanat kohiseva liha on uniikki taiteilijakirja. Se rakentuu mummulan pihalta löytyneestä kahdesta puukappaleesta, pienistä rakennustyömaalta peräisin olevista metallilevyistä, paperista, rautalangasta ja sanoista. Sanat…
Naislyseota puuhaavasta kokouksesta. Kirjoituksen alla on teksti: Kokouksessa läsnäolleiden naisten puolesta: Minna Canth. Kirjoitus on julkaistu myös Tapio-lehdessä (9.12.1882, n:o 96).
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) ja hänen siskoihinsa liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…
Teos on taiteilijakirja. Teoksessa on kuvia Maaria Wirkkalan ja Jukka Mikkosen ohikulkupaikoista Helsingin Ruoholahdessa ja lentokentän suunnalla Tuusulantien varrella pimeän aikana 27. ja 28.10 1989. Kuvien sisältönä on "ajatuksia hiekkakasojen ja…
Onni Wetterhoffin eräkertomusten toisessa osassa kerrotaan mm. kuuluisasta sääksmäkeläisestä metsästäjästä ja karhunkaatajasta Kokko-Kustaasta (1818–1886), jonka metsästysretket ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle. Teoksessa on myös kuvaus…
Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo…
Haastateltava muistelee keitä asui Salmijärven rannalla ennen 1920-lukua. Salmijärvellä oli useita suomalaisia sukuja ja taloja ja myös jonkin verran norjalaisia.
Luottotoimikunnan puheenjohtaja Eino J. Kortelainen naulaamassa Sotainvalidien Veljesliiton salkokilpeä konttorinhoitaja Tapio Nuutisen avustamana Säästöpankin salkoon. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.12.1967.
Teos on taiteilijakirja. Kersti Bergrothin "Salaisuutemme"-teoksen kansiin kiinnitetty kirja, jossa skissi-paperista ja höyhenistä valmistetusta paperimassasta tehdyt sivut. Sivuilla sattumanvaraisesti siveltimellä vedettyjä vahakuvioita. Teos on osa…
Teos on taiteilijakirja. Teos on runokirja, jonka tekstit on kirjoitettu kirjoituskoneella huopapaperille. Paperi värjätty kahvilla. Sidos on liimaton, historiallinen koptisidos. Puuvillalanka, selässä pitsiä. Uniikkikappale.
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…
Saksalaiset rakensivat v. 1942 huoltokeskuksen Akujärvelle Petsamon ja Luton rintaman ammus- ja muonahuoltoa varten. Huoltoalue oli huolellisesti suunniteltu ja varustettu ilmatorjuntaa ja mahdollista hyökkäystä varten juoksuhaudoilla ja poteroilla.…
Koulutie sota-aikana oli vaaroja täynnä. Ilmapommitusten aikana piti suojautua saksalaisten kaivamiin poteroihin, sillä asutus oli hyvin vähäistä Leiritien ja Koppelon kansakoulun välillä. Nykyisen urheilukentän paikalla sijaitsi saksalaisten…
Lokakuulta 1865 peräisin oleva paperi, joka aiheena on ilmeisesti viinanpoltto. Kanteleen kylän talonpoika J. Erikson on saanut 1,50 kopeekkaa sakkoa viinanpoltosta.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
