Joensuun kaupunginsairaalan ohjesäännöistä voi lukea, että sairaalan päätarkoituksena oli ---"estää tarttuvien kuumetautien leviämistä kaupungissa". Sairaalaan otettiin sen tähden etupäässä hoidettaviksi henkilöitä, jotka sairastivat sanottuja…
Julkaisu sisältää Nurmeksen maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymän ja Kuopion lääninhallituksen vahvistaman palojärjestyksen sekä vuonna 1933 säädetyn palolain ja palosäännön.
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Kutsu Vivi Winterin ja insinööri Gustaf Eklundh vihkiäisiin. Gustaf Eklundh oli ruotsalaistaustainen insinööri ja teollisuusmies, joka nai serkkunsa Viwin.
Joensuun Kokoomuksen naiset esittelivät vanhoja asuja vuonna 1950 Pielishovissa. Jns:n seutukirjaston maakuntaosaston arkistossa on valokuvasarja ko. tapahtuman muotinäytöksestä. Näiden kuvien suoja-aika on kuitenkin vielä voimassa.
Julkaisussa on tilastollista tietoa sekä historiaa Pohjois-Karjalan osuusmeijereistä. Se sisältää Taipaleen ja Rasivaaran meijerien vuosikertomukset sekä Pohjois-Karjalan Osuusmeijeriliiton kertomuksen vuoden 1905 toiminnasta.Osuusmeijeriliiton…
Keisarillisen senaatin 28. 5. 1875 vahvistama Joensuun kaupungin rakennussääntö koskee rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja Joensuussa. Säännöt on julkaistu myös ruotsiksi.
Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1885-1886. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on artikkeli: Muistelmia Joh. Vilh. Snellmanin elämästä Kuopiossa / koonnut Bruno Granit.
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Juhlaruno Joensuun Suojeluskunta-piirin ja Lotta Swärd -paikallisosaston 10-vuotisjuhlaan. Lotta Svärd (ruots. svärd = miekka) oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se toimi vuosina 1920—1944. Järjestö…
Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Tässä torinkulman risteyksessä sijainneessa rakennuksessa on tehty kauppaa…
Suomalaisuuden Liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Joensuun kaupungin perustamiskirja on vuodelta 1884. Sen on allekirjoittanut kreivi Alexander Armfelt, joka toimi tuolloin valtiosihteerinä ja asian esittelijänä. Tsaari Nikolai I hyväksyi Joensuun perustamisasiakirjat 29.11.1848.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Esite Joensuun uudesta yleisestä sairaalasta, joka aloitti toimintansa vuonna 1896. Se sijaitsi Torikadun ja Rantakadun välissä rajoittuen Lasarettikatuun (nykyinen Sairaalakatu). Esitteessä on myös sairaalan pohjapiirustukset.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun viidenneltä toimikaudelta 1913-1914. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Thilda Beyrathin kortti Emilia Hällströmille. Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä.Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…
Onni Uljas Ruutu (11.10.1894-15.11.1972), vuoteen 1934 Ruuth, oli lakitieteen lisensiaatti ja toimi Joensuun pormestarina vuosina 1922-1964. Hänen vaimonsa Paula Ruutu toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnnajohtajana vuosina…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.
Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.
Ilosaareen vuonna 1955 avatun Karjalantalon Pikkujoulujunassa esiintyi avajaisvuonna Niilo Tarvajärvi. Samalla pyydettiin ehdotuksia kaupungin uudeksi vaakunaksi. Uusi, Toivo Vuorelan suunnittelema vaakuna hyväksyttiin käyttöön vuonna 1957.
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
