Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Kuvissa Nousiaisten Paijulan alakoulun rakennukset. Vanhempi rakennus on vuodelta 1912 ja uudempi vuodelta 1991. Uudisosassa on eskarilaisten opetustila ja liikuntasali.
Yli satavuotiasta koulurakennusta peruskorjattiin mittavasti vanhaa kunnioittaen. Koulun vanhempainyhdistys teki talkootyönä suuren osan kunnostustöistä.
Päärakennuksen lisäksi kouluun kuuluu toinen rakennus jossa tilat esikoululuokalle ja…
Pahkamäen savotta. Työnjohtaja Risto Into vasemmalla, metsähoidonneuvoja Eero Korpela ja työnjohtaja Pentti Huttunen mittahommissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.3.1968.
Pahkamäen savotta. Tauolla vasemmalla Olavi Turkka, Eemil Tarvainen, Pentti Huttunen, Onni Dianoff, Kyösti ja Ilmari Vilpponen sekä Matti Matilainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.3.1968.
Vasemmalla Pahkamäen Otsatupsu. Kunnan omistuksessa oleva alue, josta ei ole kaadettu metsää vuosikymmeniin. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.5.1969.
Pahkamäen kyläläisiä 1960-luvun alussa. Edessä lapset vasemmalta Kirsti Huttunen ja Riitta Huttunen. 1. rivi vasemmalta 2. Mirjam Nuutinen 4. Bertta Vilpponen 5. Eero Huttunen Toivolan poika 6. Kyösti Vilpponen 7. Yrjö Vilpponen 8. Erkki Leinonen…
Pahkamäen emäntien kerholaisia päättäjäisjuhlassa. Toinen oikealta Helga Puranen ja hänen vasemmalla puolellaan Anni Savolainen. Kolmas vasemmalta Kaija Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.5.1978.
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…
Paavo Tiihoselle myönnettiin vuonna 2008 Vuoden Henrik -arvonimi.
Arvonimeä kantavaa tunnustusta on myönnetty vuodesta 2002 alkaen kotiseutupäivillä aktiiviselle kuntalaiselle mm. ansioituneesta kotiseututyöstä.
Kuvassa myös Jarkko Lahtonen,…
Paavo Tiihonen oli töissä Nousiaisten Postissa, hän oli myös Nousiaisten "kotiseutuvalokuvaaja" sekä Vakka-Suomen Sanomien freelancer-toimittaja-valokuvaaja.
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Nykyinen Joensuun kirkko valmistui silloisen Nikolainkadun päähän vuonna 1903. Se oli kolmas kirkko Louhelan mäellä. Ensimmäinen, Louhelan tilan väentuvasta kunnostettu kirkko palveli 1851 perustettua kaupunkiseurakuntaa vuodet 1851—1864, kunnes…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
