Aineistot (yhteensä 10713)

Keiteleen musiikkikoulun päättäjäiset toukokuussa 1985. Vasemmalta Sirkka Kovalainen ja Taija Ikonen. Kuva Matti Pulkkinen.

J. F. Jauhiaisen pojat Keiteleen Vuonamosta Kuokin talosta. Oikealta vasemmalle Teoffiin, Taavetti, Kalle, Ville, Nestori, Väinö ja Eino Jauhiainen. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Keiteleen Hamulan kalastuskunnan kokouksessa oli yhtenä asiana Iso-Ahvenisen laittaminen kalanpoikasten luonnonvaraiseksi kasvatuslammeksi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.5.1972.

Keiteleen kunnan rakennusmestari Arvo Konttinen 1960-luvulla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.1.1965.

Vellamo Paananen, syksy 1971. Valokuva Hannu Koskinen.

Marraskuun viimeistä edellisellä viikolla 1977 oli vain vähäistä hyytymistä mm. Keiteleen Kumpusjoessa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.11.1977.

Lentopalloa pelaamassa kesäkuussa 1966. Taustalla Esso.

Eemil Tarvainen näyttää Irja-tyttärensä kanssa, miten närelenkki väännetään. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.6.1971.

Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.

Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirissä päärakennusta vastapäätä sijaitseva kaksikerroksinen luhtiaitta. Se on siirretty tilalle viereisen Järventauksen pihasta 1920-luvulla. Luhtiaitan isompi osa on entinen tallirakennus. Tämän ja…

Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.

Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa kaksikerroksinen aittarakennus.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa hirsinen navettarakennus.

Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…

Talasniemi. Keitele,Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914.

Sormula. Keitele, Vuonamo. Sormulan tila on merkitty veroluetteloon ensimmäisen kerran 1561. Tuparakennus ajoittunee noin 1850-luvulle.

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Nuorempi aitoista ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Vanhimpaan aittarakennukseen on liitetty vuosiluvullinen 1863 lauta.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Vanhat tulisijat ovat säilyneet päärakennuksen huoneissa.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Räisälä. Keitele, Hamula. Päärakennus on rakennettu 1917. Siinä toimi Hamulan kylän yksityiskauppa.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen eloaitta 1800-luvun lopulta.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Yksinäisaitta ajoittuu 1800-luvun lopulle.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus ajoittuu noin 1870-luvulle.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Yksikerroksinen vaateaitta ajoittuu 1800-luvulle.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Päärakennuksen nuorempi osa on 1920-luvulta.

Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Repola. Keitele, Vuonamo. Savunauna, joka ajoittuu 1910-luvulle.

Rasila. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen aittarakennus ns. vilja-aitta.

Avainsanat: , ,

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Eloaitta rakennettu ensimmäisen kerran 1843 seinässä olevan vuosiluvun mukaan.

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Päärakennus ajoittuu 1910-luvulle.

Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Pellonpää. Keitele, Hamula. Tilalla sijaitseva luhtiaitta on rakennettu 1834. Aitta on merkitty Pohjois-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Savon seutukaavaliiton sekä Kuopion museon tekemään kulttuurihistorialliseti arvokkaiden rakennusten luetteloon.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1900 rakennettu luonnonkivinavetta.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirissä sijaitseva luhtiaitta.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Pihapiiriin kuuluu vuonna 1867 rakennettu yksinäisaitta, jota on käytetty vilja-aittana.

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Pasala. Keitele, Hamula. Hamulan kylän vanhimpia tiloja. Tilan nimenä Finni 1700, 1705. Ison vihan jälkeen talon nimeksi vakiintui Pasala. 1880-luvulta talo tuli tunnetuksi majatalona. Päärakennus on toiminut Hamulan kylän keskeisenä rakennuksena.…

Ojala. Keitele, Koutajärvi. Suurin osa pihapiirin rakennuksista ajoittuu 1800-1900-lukujen taitteeseen. Kuvassa sepän paja.

Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.
 
Koneluettavat metatiedot: