Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…
Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.
Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.
Riskaan Hermanni Jauhiainen perheineen. Vasemmalta Tyyne Kokkonen o.s. Jauhiainen, Eemil Jauhiainen Uurave Pielaveden Jylhä, isä Herman Jauhiainen, äiti Augusta o.s. Saastamoinen, tytär Augusta, myöh. Kokkonen Sundholona ja tytär Hilja Kokkonen.…
Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…
Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…
Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…
Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1895-1896. Sisältää myös artikkelin: Frans Nordberg, Daniel Juslenius Porvoon piispana v. 1734-44 sekä piirroskuvan Daniel Jusleniuksesta. Sisäsivuilla on kuva Joensuun…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Ilmoitus kauppaneuvos Petter Parviaisen kuolemasta.Petter Parviainen (1824–92) oli talonpoikaissyntyinen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Petterillä oli Joensuussa oma kauppahuone ja hän harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Viinan kotitarvepoltto kiellettiin 1865 ja viinan valmistus keskittyi kaupunkeihin. Samoihin aikoihin raittiusaate vahvistui Suomessa. Sen hengessä perustettiin myös Joensuun Raittiusyhdistys vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa.…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas…
Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen alkoi syntyä pöhinää lainakirjaston perustamiseksi. Kauppiaiden lahjoitusrahojen turvin saatiin hankittua ensimmäinen kokoelma kirjoja. Ne oli suunnattu ensisijaisesti sunnuntaikoulun varattomille…
Kutsu Elin Neppenströmin ja Simo Parviaisen vihkiäisiin. Frithiof Napoleon Neppenström (21.3.1835 Kuhmalahti – 11.3.1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Kaupungin terveysasiat siirtyivät vuonna 1880 terveyshoitokunnan valvontaan. Se oli elin, johon kuuluivat pormestari, kaupunginlääkäri ja muutamia muita henkilöitä. Terveydenhoitolautakunnan tehtäväalueeseen kuuluivat erilaiset terveyden- ja…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.
Joensuun työväen sairas- ja hautausapukassan tarkoitus oli ---"hankkia ruumillisen työn tekijöille Joensuussa ja sen ympäristössä taloudellista apua sairauden sattuessa ja hautausapua kuolemantapausten johdosta."
Kutsu kauppaneuvos Petter Parviaisen hautajaisiin.Petter Parviainen (1824–92) oli talonpoikaissyntyinen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Petterillä oli Joensuussa oma kauppahuone ja hän harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa…
Norjalaissyntyinen Olaf Bülow vaikutti 1900-luvun alussa Kaakkois-Suomessa. Hän perusti Kotkan lähelle Stockforsin kartanon maille puuhiomon, joka oli aikoinaan Suomen suurin.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1896-1897. Sisältää myös artikkelin: Snellman, Walter J., Pieni katsahdus antiikkiin (18 s.).