Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme…
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…
Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella…
Arkkiveisujen yhtenä tehtävänä oli tiedonvälitys lukutaidottomalle kansalle. Vuosina 1877-1878 käydystä Turkin sodasta sepitettiin yli sata veisua. Myös suomalainen joukko-osasto osallistui sotaan 900-miehisen Kaartin Pataljoonan…
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…
Lauluja nuorisoille -vihkon kolme onnettomuusaiheista veisua ovat ilmeisesti G. W. Gustafssonin kirjoittamia. Gustafsson oli aikansa tuotteliaimpia viisujen sepittäjiä. Hän esiintyi myös nimimerkeillä ”Kustaa Kustaanpoika Lapista” ja ”Kansan parasta…
F. A. Kaseliuksen laatima arkkiveisu kertoo hämeenlinnalaisen lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murhasta, josta tuomittiin lehtorin Aina-vaimo. Arkkiveisu on painettu Tampereella Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapainossa.
Pyhäjärvinen seppä ja suutari Elias Tuoriniemi (1772-1840) hallitsi myös runoilun taidon. Vanhin hänen jälkipolville säilyneistä runoistaan Lystillinen laulu suuresta tupakan puutteesta tarkastelee Suomen sodan (1808-09) aikaista tupakkapulaa ja sen…
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.
Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino…
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosen arkkiveisu. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.
Katastrofit ja onnettomuudet olivat suosittuja arkkiveisujen aiheita. Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä kertoo Oulunsalon Varjakassa syksyllä 1907 tapahtuneesta turmasta. Norjalaisen parkki Haugesundin lastausväkeä kuljettanut…
Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla.
Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo neidin kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan,…
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
