Aineistot (yhteensä 23)

  • Avainsanat: tulipalot

1831
Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää…

1930
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…

1903
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta…

[193?]
5. toukokuuta 1828 syttyi Kajaanin kihlakuntaan kuuluvan Paltamon pitäjän kruununnimismiehen Matthias Wilhelm Wennerströmin talossa, Parkinniemessä, tulipalo. Wennerström ei itse ollut palon hetkellä kotona, mutta hänen vaimonsa, kaksi lastaan ja…

1884
Lauluja nuorisoille -vihkon kolme onnettomuusaiheista veisua ovat ilmeisesti G. W. Gustafssonin kirjoittamia. Gustafsson oli aikansa tuotteliaimpia viisujen sepittäjiä. Hän esiintyi myös nimimerkeillä ”Kustaa Kustaanpoika Lapista” ja ”Kansan parasta…

Metsäpalo Keiteleellä Sulkavanjärvellä. Oikealla Sulo Tarvainen ja Heimo Tossavainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.6.1968.

[193?]
Kertomus siitä, kuinka vihollisvenäläiset sodan aikaan olivat saunomassa Oulujärveen laskevan Miesjoen varrella. Venäläisillä oli vankina suomalainen poika, jonka heltynyt kokki päästi lopulta pakoon. Poika juoksi kertomaan venäläisten majapaikan…

Maanviljelijä Aulis ja Sirkku Laukkasen navetta paloi Koutajärvellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.7.1967.

Tuli tuhosi maanviljelijä Aleksanteri ja Hilja Kuikan karjarakennuksen lisäksi kolme lehmää ja sian Keiteleen Äyräpään Kivirannassa. Pielaveden ja Keiteleen –Sanomissa 19.4.1968 nro.16.

1832
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.

Kymmenen vuotta Oulun palon (23.5.1822)…

Palopäällikkö Kauko Turiigin antamassa jälkisammutusohjeita palomiehille. Kummunkylässä paloi 50 hehtaaria suota. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.7.1969.

1918
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten…

[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

1918
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähdettyä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista…

1900
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…

Tulipalo Keiteleellä Kumpuskylän Lähdeahossa mv. Uuno Paanasen talossa. Sammuttamassa Keiteleen ja Pyhäsalmen palokunnat. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.4.1965

Tulipalo Keiteleen Äyräpäässä Kivirannassa. Tuli tuhosi karjarakennuksen ja kolme lehmää ja sian. Pelastettiin neljä sikaa ja kaksi vasikkaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1968.

Koutajärven Itämäen talossa paloi navettarakennus ja aittarakennus. Rakennukset omistivat Pekka ja Liisa Karhunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.5.1970.

Tulipalo Kummunkylässä Rasiahossa. Talossa asui nuohooja ja ostomies Alvar Leinonen yhdessä myymäläharjoittelija Raimo Myyryläisen kanssa. Talon omisti talonmies Aulis Leinonen, joka asui Vesannolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.3.1968.

Emäntä Tyyne Räsänen poikiensa Juhanin ja Matin kanssa. Asuinrakennus paloi Sulkavanjärvenkylässä Petäjämäessä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.3.1969.

Maanviljelijä Yrjö Jääskeläisen viljankuivaamo paloi Kummunkylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.9.1977.
 
Koneluettavat metatiedot: