Aineistot (yhteensä 96)

  • Avainsanat: asuinrakennukset

Korpela. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu vuoteen 1916. Taloa jatkettu lisäkamarilla vuonna 1922.

Korpiharju. Keitele, Sulkavanjärvi. Asutustila lohkaistu Harjun ja Rinteen tilan maista 1952-53.

Kukkola ns. Viio. Keitele, Kukertaja. Alkuperäinen nimi on ollut Kukkoviita. Päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Laitila. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennuksen varhaisimmat osat ajoittuvat 1860-luvulle.

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.

Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.

Malila. Keitele, Hamula. Malila on Hamulanniementien 1800-1900 lukujen vaihteen rakennuskantaan kuuluva asuintalo.

Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Pohjois-Keiteleen vanhimpia tiloja. Päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Vanhimman osan ikää ei tiedetä. Tuvan hirressä on vuosiluku 1874.

Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.

Pasala. Keitele, Hamula. Hamulan kylän vanhimpia tiloja. Tilan nimenä Finni 1700, 1705. Ison vihan jälkeen talon nimeksi vakiintui Pasala. 1880-luvulta talo tuli tunnetuksi majatalona. Päärakennus on toiminut Hamulan kylän keskeisenä rakennuksena.…

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Päärakennus ajoittuu 1910-luvulle.

Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Päärakennuksen nuorempi osa on 1920-luvulta.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus ajoittuu noin 1870-luvulle.

Räisälä. Keitele, Hamula. Päärakennus on rakennettu 1917. Siinä toimi Hamulan kylän yksityiskauppa.

Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.

Sormula. Keitele, Vuonamo. Sormulan tila on merkitty veroluetteloon ensimmäisen kerran 1561. Tuparakennus ajoittunee noin 1850-luvulle.

Talasniemi. Keitele,Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914.

Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…

Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle.

Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

Sotainvalidi Eino Lappalaisen uusi koti Sulkavanjärvellä. Vieressä Sylvi-emäntä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.10.1965.

Pykäläselkä Tossavanlahdessa 1967. Kuvaaja ei tiedossa.

Tämä talo on ollut Keiteleen Osuuskaupan ravintolan kohdalla. Sen on omistanut Anania Kolehmainen. Hänellä on ollut nahkurin verstas alempana rannassa. Tässä talossa, eteläpäädyssä on aloittanut toimintansa Keiteleen Osuuskauppa. Vuosiluku ja kuvaaja…

Mökki Pykäläselän tällä puolella vuosisadan vaihteessa. Kuva J. Heikkinen.

Koivuharjun päärakennus on rakennettu vuosina 1893-96. Kuva on otettu 1970-luvulla. Kuva Rauno Heiskanen.

Järventauksen vanha talo. Kuva Jauhiaiset, Järventaus. Vuosiluku ei tiedossa.

Vieno ja Onni Tossavainen asustivat Raja-aholla 1950-luvulta lähtien. Kuva Raino Tervo.

Vanhan Näkkiniemen paikalle nousi ensimmäinen siirtoväen rakentama talo 1940-luvulla. Kuva Santeri Jetsonen.

Haapasaaren mökki purettiin kevättalvella 2000. Kuva Pauli Jääskeläinen.

Heittopellon taitekattoinen talo rakennettiin 1920-luvulla. Sylvin (o.s. Lappalainen) lapsuudenkodin pihassa Sylvi, Matti ja Armas Järvinen 1950-luvulla. Kuva Toini Leinonen.

Seppälän tilan vanha päärakennus on peräisin 1800-luvulta. Tarkka rakennusajankohta on tuntematon. Rakennus on muutettu nykyiseen pohjakaavaan 1910-20 -luvuilla ja samalla on rakennettu avokuisti. Kuva Veikko Tabell.

Matinaho oli kylän viimeinen ympärivuotisesti asuttu talo, jossa ei ollut sähköjä. Talon rappusilla talvella 1999 Tapani, Toivo ja Toini Leinonen. Kuva Mirja Koskinen.

Lieskan mökki ja Junttilan Mooses ja Aune Niskanen 1950-luvun alkupuolella. Kuvaaja ei tiedossa.
 
Koneluettavat metatiedot: