Aineistot (yhteensä 10734)

Pukkilan Erämiehet lahjoitti 1990-luvun alkupuolella kirjastolle täytetyn ilveksen. Pukkilalaisen metsämiehen, Arkadi Schuravleffin Syvänojalla ampuma ja taiteilija Hannu Rönkkösen konservoima ilves on sijoitettu lukusalissa olevaan vitriiniin.…

Pukkilan kunnankirjaston taidekokoelmaan kuuluvat Anna-Maria Osipowin, Hannu Rönkkösen, Juho Karjalaisen ja Väinö Komun teokset. Kuvanveistäjä Anna-Maria Osipowin (s. 1935) keramiikkaveistos on sijoitettu kirjastosalin erkkeriin. Kunta hankki…

Ensimmäinen hevosvetoisia Pukkilan seurakunnan ruumisvaunuja esittävä kuva on toukokuulta 1939, jolloin kärryjä käytettiin ilmeisesti viimeisen kerran. Lavalla on Kaarlo Laakson arkku. Saattue on kuvassa nykyisen Keskustien ja Veteraanitien…

1910
Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia, 22.

2001
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu hamppuköydenpätkillä toisiinsa sidotuista punasavilevyistä ja niille liimatuista paperi- ja lehtileikkeistä. Teos asetettu kangaspintaiseen, pahviseen avokoteloon, jonka yläpuolta verhoaa kaistale ruskeaksi…

Avainsanat:

1892
Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino…

1902
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…

1999
Teos on taiteilijakirja. Ismo Kajander vietti juhlavuottaan 1999 neljän näyttelyn sarjalla. Portfolioon on koottu näyttelyihin liittyvät postikortit sekä projektin esittelyteksti "Vuosituhanten vaihde".

Avainsanat:

2001
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on "Nytt swenskt och fransyskt handlexikon af Erik Nordforss, jemte flere språkkännare, sednare delen K - O", painettu Tukholmassa 1805. Teoksen selkään on kiinnitetty tekosilmä kultaisen kolmion keskelle.…

Avainsanat:

1962
Teos on taiteilijakirja. - Impressioita Pariisin matkalta, tussipiirroksia.

Avainsanat:

1992
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu kirjasesta ja Gloria Vanderbildt -tuoksunäytteestä, jotka ovat molemmat muovipussin sisällä. Pussia ei ole tarkoitus avata. Julkaistu Pienessä Agorassa 1992 pidetyn näyttelyn yhteydessä. Painos 1000 kpl.

Avainsanat:

2001
Teos on taiteilijakirja. Teos on kirjan muotoinen veistos, punasavea. Pinnalla reliefinä repeävä sydän. Näyttelystä "Savikirjoja" Laterna Magicassa 2002. Uniikkikappale.

Avainsanat:

1998
Teos on taiteilijakirja. Teos sisältää kaksi kirjan muotoista veistosta, joiden materiaali on tumman harmaata "runnikiveä". Kirjoissa reliefeinä toisessa risti ja toisessa pääkallo ja sääriluut. Uniikkikappaleet.

Avainsanat:

Esittely Kasimir Leinon elämänvaiheista. Teksti on koottu Kajaanin kaupunginkirjaston aiemmin julkaisemalta Kasimir Leino -verkkosivustolta.

Esittely Eino Leinolle tärkeistä kainuulaisista paikoista, jotka esiintyvät usein hänen runoissaan. Mukana ovat Leinon kotitalo Hövelö, Paltaniemen kuvakirkko, Oulujärvi, Kajaanin linnan rauniot ja Vuokatti. Aineisto on julkaistu aiemmin Kajaanin…

Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…

2009
Teos on taiteilijakirja. Halvalle paperille painettuja mustavalkoisia ja värikuvia skeittaajista, kaupunkimiljöistä ja nuorista ihmisistä eri puolilla maailmaa. Teoksen selässä metallisilmukat ikäänkuin ripustamista varten. Numeroitu painos…

Avainsanat:

1938
Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös…

1924
Kössi Kaatra (1882-1928) oli vanhan työväenliikkeen merkittävin runoilija. Hänen runoissaan on vahva yhteiskunnallinen näkökulma ja romaaneissaankin hän otti kantaa havaitsemiinsa sosiaalisiin epäkohtiin. Kansalaissodan aikaan Kaatra oli Oulussa…

1896
Kirjessä vastaanottajaksi on mainittu "Kunnioitettava neiti!" Kirje on osoitettu Minna Canthin tyttärelle.

1895
Sähkeen päivämäärä on epäselvä ja vuosiluku puuttuu. Sähke on repeytynyt taitekohdistaan, yksi osa on kokonaan irti. Kyseessä voi olla onnittelusähke Anna Liisa -näytelmän ensi-illan johdosta. Ensi-ilta oli 2.10.1895. Kaarlo Bergbom ja teatterin…

1897
Surunvalittelusähke Emilie ja Kaarlo Bergbomilta Elli Canthille. Minna Canthin siunaustilaisuudesta 15. toukokuuta 1897 muodostui vaikuttava kansanjuhla. Sähke on lähetty heti Minna Canthin kuoleman jälkeen.

1881
Sähkeen allekirjoituksena on Bergbom.

Avainsanat: ,

1880
Kaarlo Bergbomin Minna Canthille kirjoittamien 20 kirjeen kopiot. Kirjeiden päiväykset: 5.1.1880, 19.6.1880, 4.4.1881, 25.4.1881, 2.6.1881, 27.2.1882, 14.5.1882, 2.6.1882, 29.9.1887, elokuun loppu 1887, 14.5.1888, keskellä lokakuuta 1888,…

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: