Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Keiteleen Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Sunnuntairetkellä Koivusaaressa 1960-luvun alussa. Lapset edessä vas. Heikki ja Mirja Tossavainen, Risto Koskinen, kahvia hörppäämässä Aili ja Mooses Tossavainen, taustalla Tuovi ja Unto Koskinen. Kuva Aili Hakkarainen.
Keiteleen hautausmaalla hautausmaapäivät. Kellonsoittaja-haudankaivaja-suntio Matti Nuutinen perheineen viimeistelemässä kukka-asetelmia. Edessä emäntä Katri Nuutinen ja takana tytöt Anna-Maija, Seija ja Ella (yksi puuttuu kuvasta). Pielaveden ja…
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten.…
Suojeluskuntalaisia 1939. Edessä vasemmalla Osear Jansson, Heikki Jauhiainen, Matti Saastamoinen, Uulo Arhio ja Martti Satamo paikal.pääll. Takana vasemmalla Arvi Vesterinen, U. Suhonen, Nestor Huttunen ja Emil Hyvärinen. Kuvaaja ei tiedossa.
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja…
Vuonna 1908 perustettu Hämeenlinnan suomalainen kirjakauppa toimi Kansallisosakepankin talossa torin varrella vuodesta 1915 lähtien. Tässä talossa liike oli edelleen 1930-luvulla, kun nämä sisäkuvat otettiin. Kirjoja on runsaasti esillä, uutuuksina…
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.
Kirjailija ja lehtimies Kyösti Wilkuna (1879-1922) pyrki hahmottamaan Suomen historiaa kansallisesta näkökulmasta. Pienoisromaani Suomalainen linnanneiti josta tuli kuningatar kertoo Kristiina Abrahamintyttären ja Ruotsin kuningas Kaarle Knuutinpojan…
Esitetty Birch-Pfeiffer: Sirkka. Tämä ja muut Jyväskylässä samana vuonna vierailleen Suomalaisen Teatterin näytäntöjen esittelyt ovat todennäköisesti Minna Canthin kirjoittamat (Kannila, 1967).
Päijänne-lehdessä 18.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Victor Hugon Angelosta. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten arvostelut ovat…
Päijänne-lehdessä 22.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Schillerin Rosvoista. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten arvostelut ovat…
Päijänne-lehdessä 8.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Victor Hugon Maria Tudorista. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten…
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen…
Kirje on kirjoitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viralliselle kirjepaperille. Kirjeen allekirjoittaja F. W. Rothstén oli SKS:n sihteeri 1870-1900. Kirjeessä Minna Canthille ilmoitetaan hänelle Längmanin testamentin varoista myönnetystä…
Kirje on kirjoitettu Suomalaisen kirjallisuuden seuran viralliselle paperille. Kirjeen allekirjoittaja F. W. Rothstén oli SKS:n sihteeri 1870-1900. Kirjeessä ilmoitetaan Canthille myönnetystä palkinnosta, jonka hän sai Murtovarkaus-näytelmästään.
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Suomalaisen teatterin näyttelijöitten sähke on ilmeisesti lähetetty Papin perhe -näytelmän ensi-illan jälkeen. Sähkeen päiväys on epäselvä. Allekirjoituksena: Leino.
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…
Päijänne-lehdessä 8.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä Benedixin näytelmästä Hellät sukulaiset. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin …
Päijänne-lehdessä 25.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä komedioista Kuinka anopeista päästään ja Samuli S:n Kevään oikkuja otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Arviot ovat…
Päijänne-lehdessä 29.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Kiven Nummisuutareista otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen…
Päijänne-lehdessä 1.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin esittämästä J.J. Wecksellin Daniel Hjortista otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Näytelmän toisen esityksen arvio ilmestyi Päijänteessä…
Päijänne-lehdessä 5.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin toiseen kertaan esittämästä J.J. Wecksellin Daniel Hjortista. Ensiesityksen arvio ilmestyi Päijänteessä 1.11.1878. Arviot ovat…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
