Aineistot (yhteensä 10744)

1957
Elsa ja Aili Haanpää vuonna 1957. Elsa Haanpää on kirjailija Pentti Haanpään tytär. Kuva on otettu Oulussa.

1961
Elsa ja Aili Haanpää sekä koirat Korpelaisessa vuonna 1961.

Elsa ja Aili Haanpää käymässä Pentin haudalla Piippolassa.

1957
Elsa ja Aili Haanpää sekä Johannes ja Niilo Partanen Pentti Haanpään seuran kokouksessa vuonna 1957.

Emännät Keiteleen markkinoilla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.10.1965.

Emäntä Elna Raatikainen Kummunkylän Kaunismäessä heinän teossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.7.1969.

Seppälän emäntä Elsa Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.3.1966.

Emäntä Helmi Hytönen s. 7.2.1892

Konttilan tytär Tilda Huttunen ja myöhemmin Kaivomäen emäntä (Saastamoinen) ajoi polkupyörällä kuorossa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Kuva on otettu 1910-luvulla. Alkuperäinen kuva Hilda Saastamoinen.

Fanny Syrjänne toimi Orimattilan emäntäkoulun ja kotitalousopiston johtajana vuosina 1898-1939.

Ensimmäisenä oikealla Alma Tuomalainen.

Ylhäällä oikealla käsityönopettaja Eine Kerkkonen.

Keiteleen emäntiä oli saapunut runsaslukuisasti virkistyspäivilleen. Oikealla Maija Jääskeläinen ja hänen vieressään Irja Jääskeläinen. Toinen vasemmalta Lempi Laukkanen Rantalasta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.4.1978.

Emil ja Vilho Jauhiainen. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Emil Nuuttilan hautajaiset Knuutilan talossa. Arkun ympärille on laitettu kuusenhavuja, kenties henkien torjumiseksi? Kuva on otettu 1930-luvulla.

Ensimmäisessä kuvassa on oikealla Reino Nuuttila ja Alli Nuuttila (3. oik., musta hattu).…

Emilia Riihimäki Riihimäen kaupan edessä. Kuvan ottoaika ei ole tiedossa.

1896
Kirjeen päiväykseen merkitty vuosiluku on epäselvä. Kirjeen sisällön perusteella se on luultavasti kirjoitettu 1890-luvun puolivälissä.

1896
Kirjeen päiväyksessä on vuosiluku 1899, mutta sisällön perusteella kirje on kirjoitettu 1890-luvun puolivälissä.

Emma Haanpää, os. Hyvärinen.

Emmi Strandman tyttäriensä Helenan (vas.) ja Elisan kanssa kutomapuuhissa. Keiteleen kudontapiiri osuuspankin kellarissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.11.1970.

1996 (kaksi kuvaa), 1997
Keskellä näkyvät niin sanotut Sotamiehen sarat, joista aikoinaan jokainen kylän talo omisti osansa sotamiehen ylläpitämistä varten.

Taustalla näkyvä siirtolohkare on Emovaha.

1997
Emovaha (=äitikivi) on siirtolohkare eli jäätikön kuljettama, kalliosta irronnut iso lohkare. Korkeus 8 m, halkaisija 15 m, ympärysmitta 52 m, tilavuus n. 1 000 kuutiometriä ja paino lähes 3 000 tonnia.

Tarinan mukaan Emovahan eteläkuvetta on…

Avainsanat: , ,

2016
Nousiaisten tunnetuin siirtolohkare, Emovaha, Mattilan taimistojen luona.

2020
Nousiaisten tunnetuin siirtolohkare Mattilan taimistojen luona.

1990
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Teoksessa kuusi offsetpainettua valokuvaa Percén kalastajakylästä, Kanadan Quebeckistä. Tekstinä vanha valaanpyytäjien laulu. Signeerattu ja numeroitu kappale (53/140).

Avainsanat:

 
Koneluettavat metatiedot: