Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka sivut liittyvät alussa ja lopussa toisiinsa, muodostaen ikään kuin kehän. Kehän ulkopuolisten sivujen sävyt ovat tummat, sisäpuolisten vaaleammat. - Sekatekniikka: monotypia, maalaus. - Ei tekstiä.Mustat…
Opettaja ja toimittaja J. A. Bergmanin (1844-1924) Kertomuksia sisältää yhdeksän romanttissävyistä ja opettavaista muistelmaa, joista muutamissa vieraillaan kirjailijan kotikaupungissa Oulussa.
Mimmi Bergh (1845-1932) ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen opettajanuransa aikana opettaa useassakin Oulun koulussa ja toimia johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.
Palwelija-Kuwastin on nimensä mukaisesti palvelijoille suunnattu…
I sammandrag med tillägningar.
[16], 416 s. ; 18 cm.
Fraktuura.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa köynnös-exlibris, jossa numero 43.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Teos on taiteilijakirja. Paperitaitos. "Moninkertaiset, paksuiksi muodostuneet taitokset ovat muuttaneet litteän - lähes kaksiulotteisenomaisen - kirjaesineen selkeästi kolmiulotteiseksi esineeksi. Uutena geometrisena esineenä se haastaa näkemään…
Teos on taiteilijakirja. Paperitaitos, pohjana teos J.M.Barrie: Den lilla prästen. "Kirja on tarkoitettu pidettäväksi kannet pöytäpintaa vasten. Kirja pysyy kyllä pystyssäkin, mutta ajan kuluessa lehdet painuisivat kirjan painosta, jolloin kirja…
[Af herr Caron de Beaumarchais] ; [fri öfversättning af Daniel Engelbert Pilgren].
164 s.: kuv. ; 18 cm.
Kirjasta puuttuu nimiösivu. Puuttuvat tiedot on saatu Libris-tieokannasta.
Niteeseen on sidottu myös teokset Den enleverade fästmön eller den…
Författade af Samuel Bauer ; öfversättning från tyskan af H. A. Kullberg.
432 s. ; 18 cm.
Kirja Intressanta lefnadsmålningar utaf det adertonde århundradets märkvärdigaste personer ilmestyi kuudessa osassa.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston…
Selvitys Mäntsälän kunnankirjastossa 1987 käytössä olleista tietokannoista ja tiedonhaun kustannuksista. Liitteenä puhelimella ja datapak-yhteydellä tehtyjen tiedonhakujen kustannusvertailu.
Teos on taiteilijakirja. Hollanninkielisiä ohjemaisia tekstejä, mustavalkoinen kuvitus. Balta on Anne-Marie Durandin taiteilijanimi. Painos 200 kappaletta.
Teos on taiteilijakirja. Teoksessa on ryhmitelty taiteilijan kotikaupungin, Marseillen, katujen nimiä tavallisuudesta poikkeaviin, absurdeihinkin listauksiin. Mustavalkoiset kuvat. Digitaalituloste. Kannessa teoksen nimenä kirjaimet G.L. - Painos 100…
Kirjeeseen ei ole merkitty vuosilukua, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Minna Canthin kirjoittamien kirjeiden vastauskonsepteissa on keskeneräinen vastaus tähän kirjeeseen, "Minna Canthin kirjekonsepti Axel Berndtsonille [1893, jälkeen 11.6.]"
Kaarlo Aution vuonna 1998 kirjoittama artikkeli Sylva Boijsta 31.7.1903-2004. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran verkkopalvelu www.porstuakirjastot.fi:ssä vuonna 2002.
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…
Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää…
Kirjoitettu Helsingissä, jonne Augusta muutti naimisiin menonsa jälkeen elokuussa 1877. Augusta kuoli saman vuoden joulukuussa. Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on sisällön perusteella kirjoitettu syksyllä 1877. Augusta Johnson oli Minna Canthin…
Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on kirjoitettu heti Augusta Johnsonin isän, Gustaf Vilhelm Johnsonin, kuoleman jälkeen. G.V. Johnson kuoli lokakuun alussa vuonna 1877. Augusta ja Gusti olivat Minna Canthin sisaruksia.Viimeisellä sivulla näkyy…
Kirjoitettu Helsingissä, jonne Augusta muutti naimisiin menonsa jälkeen elokuussa 1877. Augusta kuoli saman vuoden joulukuussa. Kirjeessä ei ole päiväystä ja se on kirjoitettu lyijykynällä ruutupaperille. Kirjeen takana on merkintä "Fru mamma…
Kirje on osoitettu Augusta Johnsonin Gusti-veljelle. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko. Kirje on kirjoitettu Jyväskylässä Augustan vieraillessa sisarensa kodissa.Ensimmäisellä sivulla näkyy loppu Augustan kirjeestä vanhemmilleen 9.9.1873…
Kirje on osoitettu Augusta Johnsonin vanhemmille. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko. Kirje on kirjoitettu Jyväskylässä Augustan vieraillessa sisarensa kodissa.Viimeisellä sivulla näkyy alku Augustan ruotsinkielisestä kirjeestä veljelleen…
Kirje on osoitettu Augusta Johnsonin vanhemmille. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko. Kirje on kirjoitettu Jyväskylässä Augustan vieraillessa sisarensa kodissa.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
