Aineistot (yhteensä 10747)

1995
Sisältää kirjan sivut 1-91. Toinen osa osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123028

Avainsanat:

1994
Artikkeli julkaistu Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehden numerossa 5-6 / 1994, s. 147-161

Avainsanat:

1995
Teos on taiteilijakirja ja muodoltaan salkku. Kannessa kuva punaisista huulista. Sisältää 20 irtolehteä, joissa tekstiä sekä "preeglattu" kuva-aihe. Salkku sidottu punavalkoisella narulla.

Avainsanat:

n. 1930
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

2012
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka sivut liittyvät alussa ja lopussa toisiinsa, muodostaen ikään kuin kehän. Kehän ulkopuolisten sivujen sävyt ovat tummat, sisäpuolisten vaaleammat. - Sekatekniikka: monotypia, maalaus. - Ei tekstiä.Mustat…

Avainsanat:

1889
Opettaja ja toimittaja J. A. Bergmanin (1844-1924) Kertomuksia sisältää yhdeksän romanttissävyistä ja opettavaista muistelmaa, joista muutamissa vieraillaan kirjailijan kotikaupungissa Oulussa.

1888
Mimmi Bergh (1845-1932) ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen opettajanuransa aikana opettaa useassakin Oulun koulussa ja toimia johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.

Palwelija-Kuwastin on nimensä mukaisesti palvelijoille suunnattu…

1791
I sammandrag med tillägningar.
[16], 416 s. ; 18 cm.
Fraktuura.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa köynnös-exlibris, jossa numero 43.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.

2005
Teos on taiteilijakirja. Paperitaitos. "Moninkertaiset, paksuiksi muodostuneet taitokset ovat muuttaneet litteän - lähes kaksiulotteisenomaisen - kirjaesineen selkeästi kolmiulotteiseksi esineeksi. Uutena geometrisena esineenä se haastaa näkemään…

Avainsanat:

2006
Teos on taiteilijakirja. Paperitaitos, pohjana teos J.M.Barrie: Den lilla prästen. "Kirja on tarkoitettu pidettäväksi kannet pöytäpintaa vasten. Kirja pysyy kyllä pystyssäkin, mutta ajan kuluessa lehdet painuisivat kirjan painosta, jolloin kirja…

1893
Kirjeessä Minna Canthilta tilataan lehtikirjoitus ja kertomuksia budapestiläiseen lehteen.

1953
Alkuperäisen levyjulkaisun (1953) tuotetunnus: 2 C 15-53678/9

2006
Alkuperäisen levyjulkaisun (1953) tuotetunnus: 2 C 15-53678/9

1785
[Af herr Caron de Beaumarchais] ; [fri öfversättning af Daniel Engelbert Pilgren].
164 s.: kuv. ; 18 cm.
Kirjasta puuttuu nimiösivu. Puuttuvat tiedot on saatu Libris-tieokannasta.
Niteeseen on sidottu myös teokset Den enleverade fästmön eller den…

1808
Författade af Samuel Bauer ; öfversättning från tyskan af H. A. Kullberg.
432 s. ; 18 cm.
Kirja Intressanta lefnadsmålningar utaf det adertonde århundradets märkvärdigaste personer ilmestyi kuudessa osassa.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston…

1987
Selvitys Mäntsälän kunnankirjastossa 1987 käytössä olleista tietokannoista ja tiedonhaun kustannuksista. Liitteenä puhelimella ja datapak-yhteydellä tehtyjen tiedonhakujen kustannusvertailu.

Avainsanat:

2005
Teos on taiteilijakirja. Hollanninkielisiä ohjemaisia tekstejä, mustavalkoinen kuvitus. Balta on Anne-Marie Durandin taiteilijanimi. Painos 200 kappaletta.

Avainsanat:

2003
Teos on taiteilijakirja. Teoksessa on ryhmitelty taiteilijan kotikaupungin, Marseillen, katujen nimiä tavallisuudesta poikkeaviin, absurdeihinkin listauksiin. Mustavalkoiset kuvat. Digitaalituloste. Kannessa teoksen nimenä kirjaimet G.L. - Painos 100…

Avainsanat:

2013
Teos on taiteilijakirja. Silkkipainotekniikalla toteutettu sarjakuvamainen, humoristinen teos.

Avainsanat:

1992
Teos on taiteilijakirja. Valokuvia ja puuleikkauksia. Painos 200 kappaletta.

Avainsanat:

2003
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Teoksessa lampiaiheisia valokuvia, punaiset kannet. Rajoitettu painos 50 kappaletta (22/50).

1995
Teos on taiteilijakirja. Mustia linoleikkauskuvioita kirjepaperilla. Kannet päällystetty sideharsolla. Numeroitu painos (12/14).

Avainsanat:

1893
Kirjeeseen ei ole merkitty vuosilukua, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Minna Canthin kirjoittamien kirjeiden vastauskonsepteissa on keskeneräinen vastaus tähän kirjeeseen, "Minna Canthin kirjekonsepti Axel Berndtsonille [1893, jälkeen 11.6.]"

Avainsanat: , ,

1998
Kaarlo Aution vuonna 1998 kirjoittama artikkeli Sylva Boijsta 31.7.1903-2004. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran verkkopalvelu www.porstuakirjastot.fi:ssä vuonna 2002.

1894
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…
 
Koneluettavat metatiedot: