Aili Haanpää ja Niilo Partanen Korpelaisessa Pentti Haanpään seuran kokouksessa vuonna 1957. Niilo Partanen (1928–1973) oli kansakoulunopettaja ja kirjailija.
Aikansa merkkimiehiä: Riskaan isäntä Heikki Jauhiainen, virkavallan edustaja Robert Jauhiainen ja kanttori Ilmari Raitala. Kuva Maire Huttunen. Vuosiluku ei tiedossa.
Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on…
Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti…
Raision kirkonseutua 1910-luvulla. Etualalla Ahtilan kaupparakennus, taaempana näkyvät Raision kirkko ja lainamakasiini. Ahtila sijaitsi Raision nykyisen kaupungintalon paikalla.
Pekka Morottaja muistelee Aholan kosioretkeä Riutulassa ja myös harhapolkuja, joille hän suistui Aholan Riston kaupassa. Jauhonhakureissulla rekeen tuli laitettua kaupan varastosta maksetun jauhosäkin lisäksi muutakin tarvekalua kuten nippu pieksuja…
Aholan pihalla vas. Eeva Jauhiainen, Hilda Jauhiainen, Lyyli Huttunen, Erkki Kumpulainen, Aino Kumpulainen, Anne Rautamäki, Rede Kumpulainen ja Vihtori Huttunen. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.
Digitoitu dokumentti on lehtiö, johon on siistillä käsialalla kirjoitettu novelli Aholan Juuseppi. Tekstissä ei ole suurempia korjauksia. Novellissa Juuseppi häviää korttipelissä talonsa, tekee maatyömiehenä töitä, juopottelee, tutustuu maatalon…
Kihlakunnantuomari Åhlberg suunnitteli 1860-luvun alussa kivitalon rakentamista Hämeenlinnan keskustaan Residenssikadun (nyk. Hallituskadun) ja Siltakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) kulmatontille nro 78. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti Pehr Erik…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kannessa originaali grafiikanlehti. Keltaisilla sivuilla piirroksia, vihreillä monotypioita. Takakannessa teksti: Est publié par Yeo à l'occcasion du SAGA 1993 au Grand-Palais à Paris. Painos 30 numeroitua kappaletta,…
Sidottu ruutuvihko, jossa lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoituksen alku. Canth aloitti Agnes-novellinsa dramatisoinnin luultavasti vuonna 1896, mutta työ jäi kesken. Käsikirjoituskatkelma on julkaistu teoksessa "Suomalainen näyttämö 18…
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…
Teos on taiteilijakirja ja muodoltaan haitarikirja. Teoksen lehdet on leikattu suikaleiksi, joista on nähtävissä hahmoja sillalla. Voidaan sulkea nauhalla. Materiaali: värillisiä papereita, hopeanauha. Teoksesta on 10 numeroitua kappaletta.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
