Ylä-Keiteleen hiihto. Jouko Kaihenoja ojentamassa 80 km hiihtäneille Sirpa (kesk.) ja Pirjo Kukkoselle palkintojaan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.3.1971.
Ylä-Keiteleen laturetki. Vasemmalta Martti Laukkanen, Jaakko Mensonen, Erkki Jurvonen, Asko Matilainen, Veli Luomi ja Aimo Kaalimaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1976.
Savo-lehdessä 13.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (1. p. heinäk.)" raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämiä reaktioita. Canth kannatti muun muassa…
Keski-Suomi-lehdessä 15.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (K.-S.:n kirjeenvaihtajalta). Keskustelut" raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämää…
1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemestä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni…
Ella Perttilän yleisostokortti. Ostokortin avulla pystyi ostamaan säännöstelyn alla olevia tuotteita, mutta se ei itsessään toiminut maksuvälineenä. Kortin voimassaoloaika oli 1.10.1953-30.9.1954.
Alhaisten tien varrella sijainnut Ylhäisten tila oli Lainion suvun omistuksessa vuodesta 1915 vuoteen 1966, jolloin Raision kauppala osti tilan. Ylhäisten pelloille rakennettiin 1960-luvun lopulla Särkilahdenkadun kerrostalot.
Ylikulkusiltojen tarkoituksena oli saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustasta. Rakennetuista silloista oli suurin vuonna 1978 valmistunut 310 metriä pitkä Keonsilta. Keskustan saneeraustöiden yhteydessä pahoin…
Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki kuului 1800-luvulla Ojoisten kartanon maihin. Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa aluetta puistoksi 1840-luvulla. Puistoon istutettiin jalopuita ja rakennettiin polkuja, pengerryksiä,…
Kaksi 1900-luvun alkupuolen ylioppilasta seurueineen on asettunut kuvattavaksi suositulle kuvauspaikalle Hämeenlinnan Parkin eli Kaupunginpuiston tekoraunioiden edustalle. Kuvan romanttishenkinen kiviraunio valmistui puistoon vankityönä 1800-luvun…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
