Aineistot (yhteensä 10735)

Postinjakaja Mooses Tossavainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.4.1965.

Kinkerit Pohjois-Keiteleen Kennäällä 1966. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.2.1966.

Sakari Heikkinen, Keiteleen työvoimatoimikunta.

Janne Kähkönen huhtikuussa 1966. Jannella nimikkotie Jannenpolku.

Anna ja Joakim Nousiainen elämän ehtoopuolella 1920-30 lukujen vaihteessa. Kuvaaja ei tiedossa.

Ville ja Kaisa Raatikainen 1965. Villellä on nimikkotie Villentie.

Maanviljelijäveljekset Eino ja Reino Savolainen saivat verkosta 8.5 kg hauen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1971.

Emäntä Helmi Hytönen s. 7.2.1892

Eino Raatikainen ja Matti Paananen syksyllä 1969.

Emäntä Anni Heimonen s.23.2.1879. Kuva otettu 14.2.1967 maatalousnaisten kurssilla Paavolassa.

Edessä vasemmalta Alma Raatikainen, Lydia Huttunen, Ida Raatikainen. Takana vasemmalla Heikki Raatikainen. Alma, Ida ja Heikki ovat Potter Raatikaisen (isä Optatuksen sedän) lapsia, Lydia Huttunen on Aholan tytär. Kuva saatu Enni Huttuselta o.s.…

Käpylän Nuutisia Pikonmäeltä. Takana vasemmalta Bertta Tikkanen, Mirja Pulkkinen, Liisa Saastamoinen, Enne Rahikainen, Katri Nuutinen, Seppo Vornanen. Edessä vasemmalta Klaudia Vornanen, Eila Rahikainen, Hanna Vornanen, Eila/Seija Nuutinen, Klaudia…

Emäntä Vendla Konttinen o.s. Leskinen 80v. Sulkavanjärven Risulassa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.9.1965.

Sähköasentaja Toivo Hämäläinen täytti 50 vuotta. Kunnan lahjaa luovuttamassa kunnansihteeri Erkki Soini (oik.) Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.8.1968.

Keiteleen Osuuskassan uusi johtaja Risto Hämäläinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.8.1968.

Sotainvalidien Veljesliiton Keiteleen osaston 30-v. päivä itsenäisyysjuhlan yhteydessä. Kuvassa Kalle Jauhiainen saa kultaisen ansiomerkin Vellamo Paanaselta. Vasemmalla piirin puheenjohtaja Pauli Rissanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Nilakalla Rusinsaaren eteläpäässä kummelin äärellä Kaarina Grönvall ja maanviljelijä Pentti Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.10.1968.

Antero Leskinen ja Anna-Liisa Leskinen nostamassa Suomen lippua.

32. Kuopion säästöpankin Keiteleen konttorin lähetystö kävi toivottamassa onnea 60-vuotispäivänä Taavetti Savolaiselle. Kuvassa vasemmalta Taavetti Savolainen, Toini Savolainen, Tapani Tapiainen, Tapio Nuutinen ja Matti Paananen. Pielaveden ja…

Keiteleen musiikkikoulun päättäjäiset toukokuussa 1985. Vasemmalta Sirkka Kovalainen ja Taija Ikonen. Kuva Matti Pulkkinen.

J. F. Jauhiaisen pojat Keiteleen Vuonamosta Kuokin talosta. Oikealta vasemmalle Teoffiin, Taavetti, Kalle, Ville, Nestori, Väinö ja Eino Jauhiainen. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Keiteleen Hamulan kalastuskunnan kokouksessa oli yhtenä asiana Iso-Ahvenisen laittaminen kalanpoikasten luonnonvaraiseksi kasvatuslammeksi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.5.1972.

Keiteleen kunnan rakennusmestari Arvo Konttinen 1960-luvulla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.1.1965.

Vellamo Paananen, syksy 1971. Valokuva Hannu Koskinen.

Marraskuun viimeistä edellisellä viikolla 1977 oli vain vähäistä hyytymistä mm. Keiteleen Kumpusjoessa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.11.1977.

Lentopalloa pelaamassa kesäkuussa 1966. Taustalla Esso.

Eemil Tarvainen näyttää Irja-tyttärensä kanssa, miten närelenkki väännetään. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.6.1971.

Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.

Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirissä päärakennusta vastapäätä sijaitseva kaksikerroksinen luhtiaitta. Se on siirretty tilalle viereisen Järventauksen pihasta 1920-luvulla. Luhtiaitan isompi osa on entinen tallirakennus. Tämän ja…

Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.

Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa kaksikerroksinen aittarakennus.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa hirsinen navettarakennus.

Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…

Talasniemi. Keitele,Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914.

Sormula. Keitele, Vuonamo. Sormulan tila on merkitty veroluetteloon ensimmäisen kerran 1561. Tuparakennus ajoittunee noin 1850-luvulle.

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Nuorempi aitoista ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Vanhimpaan aittarakennukseen on liitetty vuosiluvullinen 1863 lauta.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Vanhat tulisijat ovat säilyneet päärakennuksen huoneissa.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Räisälä. Keitele, Hamula. Päärakennus on rakennettu 1917. Siinä toimi Hamulan kylän yksityiskauppa.
 
Koneluettavat metatiedot: