Aineistot (yhteensä 7119)

  • Kieli on tarkasti "fi"

1977
Lohtajan joulu 1977
10. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Kaisa Mattila

1976
Lohtajan joulu 1976
9. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kanskuva Kauko Palola

1999
Lohtajan joulu 1999
32. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Tuomo Puutio

1998
Lohtajan joulu 1998
31. julkaisukerta
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Jarmo Palola, akvarelli

1997
Lohtajan joulu 1997
30. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Vesa Pajala

1975
Lohtajan joulu 1975
8. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Kaisa Mattila

1974
Lohtajan joulu 1974
7. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Tuomo Puutio

1973
Lohtajan joulu 1973
6. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva T. Nissilä

1972
Lohtajan joulu 1972
5. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Vilho Kinnunen

1971
Lohtajan joulu 1971
4. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Pirkko Palola

1970
Lohtajan joulu 1970
3. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa

1969
Lohtajan joulu 1969
2. julkaisuvuosi

1968
Lohtajan joulu 1968
1. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Olli J. Alestalo

1996
Lohtajan joulu 1996
29. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Jarmo Seikkula

1995
Lohtajan joulu 1995
28. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Lohtajan kirkko (kuva P.P.)

1993
Lohtajan joulu 1993
26. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Unto Lukkarila

1992
Lohtajan joulu 1992
25. ilmeistymisvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Sanna Kluukeri ja Riikka Sysimetsä

1991
Lohtajan joulu 1991
24. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Lohtajan kuvateos / Jussi Jäppinen

1990
Lohtajan joulu 1990
23. julkaisuvuosi
Päätoimittaja Kaija Aromaa
Kansikuva Vuokko Porrassalmi

1977
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 3. Julkaisuvuosi 1977.

1979
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 4. Julkaisuvuosi 1979.

1981
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 5. Julkaisuvuosi 1981.

1983
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 6. Julkaisuvuosi 1983.

1985
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 7. Julkaisuvuosi 1985.

1995
Mäntsälä-Seuran julkaisema Mäntsälä-kirjojen osa 12. Julkaisuvuosi 1995.

1930-luku
Pyhäjokisen Herman Tirilän (1885 - 1939) päiväkirja vuosilta 1933 - 1936.

2016
Pyhäjokisen Torsten Sanfrid Möttösen (1905 - 1997) muistelmien pohjalta kirjoitettu elämäkerta.

Avainsanat:

1919
Hilma Alistuvan reseptivihko sisältää pääasiassa herkullisten leivonnaisten ohjeita, joita tehtiin Tappurin talossa 1900-luvulla. Hilma Alistuvasta tuli Tappurin tilan emäntä, kun hän avioitui Juho Salmelan kanssa vuonna 1902.

Nykyistä Tappurin…

1966
Alkusanat
Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille…

Ville Kuronen: Viron vuoro (e-kirja)

2015
Julkaisu kuvailee Pentinmäkien sukuhistoriaa

Avainsanat:

1900-luku (vuosikymmen)
Höyrylaiva Ahti on kiinnittynyt Hämeenlinnan satamaan. Ahti liikennöi Vanajavedellä ainakin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Huvimatkojen järjestäjät kehuivat lehti-ilmoituksissaan Ahtia ketteräksi ja nopeakulkuiseksi. Laivan taustalla on…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että pakkokäännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä saamansa kristillisen kasteen pois. Katumajärveen liittyy muitakin vanhoja kansantarinoita, mm. Theodolinda…

1900-luku (vuosikymmen)
Talvisen valokuvan Katumajärven rannasta on ottanut 1900-luvun alkuvuosina hämeenlinnalainen opettaja ja kirjailija Albert Theodor Böök.

1899-1901
Ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) julkaistiin ns. kuutamokortteja, joiden tarkoitus oli protestoida aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokortit painettiin usein sinertävälle kartongille öisen vaikutelman saavuttamiseksi. Tässä…

1900-luku (vuosikymmen)
Soutuveneet ovat Vanajaveden rannassa Birger Jaarlin kadun alkupäässä tässä 1900-luvun alkuvuosien postikorttikuvassa. Edessä poikittain kulkee silloinen Rantakatu, nykyinen Arvi Kariston katu. Ensimmäisenä Birger Jaarlin kadun vasemmalla puolella…

1910-luku
Kruununleipomon ja rannan välissä on Hämeen linnan ensimmäinen rondelli, joka valmistui tähän kehämuurin itäkulmaan vuonna 1559. Rondelli on paksumuurinen, kaksi- tai kolmikerroksinen pyöreä torni, jonka välipohjat tehtiin puusta. Hämeen linnan…

1920-luku
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin idästä, Vanajaveden puolelta. Sama kuva on A. Th. Böökin Hämeenlinnan matkaoppaassa vuodelta 1927.

1920-luku
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…

1900-1909
1900-luvun alun postikorttikuvan aiheena on Hämeen linna Vanajavedeltä päin katsottuna. Lähinnä rantaviivaa kehämuurin itäkulmassa näkyy 1500-luvun harmaakivinen rondelli ampuma-aukkoineen. Kehämuurin ulkopuolella oli alun perin neljä pyöreää…

1873
Tuuloslaisen taidemaalarin Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) öljymaalaus vuodelta 1872 esittää Hämeenlinnan kaupunkia ja linnaa Kaupunginpuiston suunnasta. Linnan pohjoispuolella on venäläisen varuskunnan puurakennuksia ajalta ennen tiilikasarmien…

1930-luku
Hämeenlinnan rautatieasema on tässä postikorttikuvassa kuvattu ratapihan puolelta. Etelänpuoleisen päädyn matalampi pikatavaramakasiini on vielä alkuperäisessä vuoden 1921 asussaan. Makasiiniosaa jatkettiin vuonna 1938 ja vielä uudestaan vuonna 1965.…

1870
Theodolinda Hahnssonin pienoisromaani Kaksois-veljekset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjailijan puolison J. A. Hahnssonin kustantamana, toinen painos ilmestyi vuonna 1875. Kaksois-veljekset julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen…

1892
Hämeenlinnan kansakoulujen toisen seitsenvuotiskauden toimintakertomus ilmestyi kevätlukukauden 1892 päätteeksi. Suuri muutos kuluneella kaudella oli yhden luokan lisääminen alakoulun puolelle, minkä jälkeen sekä ala- että yläkoulu olivat…

1902
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…

1920-luku
Kaarlo Kustaa Lehtovaara (1877–1961) perusti vuonna 1908 kauppias Jalmari Helteen kanssa Helle & Lehtovaara -nimisen kauppaliikkeen Hämeenlinnaan. Kauppiaat vuokrasivat entisen Strahoffin kaupan liiketilan Bogdanoffin talosta, joka sijaitsi torin…

1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

1832
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista…
 
Koneluettavat metatiedot: