Aineistot (yhteensä 176)

  • Aihe on tarkasti "artikkelit (julkaisut)"

2019 (kaksi kuvaa), 2020
Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastojen yhteisestä Kirjastonaakan askelin tarinan maailmaan -hankkeesta julkaistiin artikkeleja paikallislehdessä, Vakka-Suomen Sanomissa.

Toimittajat tutustuivat kutsuttuina hankkeeseen ja kirjoittivat…

Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…

1940
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…

[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

1942
Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.

1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

[19??]
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.

Kun…

[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

1937
Kajaanin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona koostui Paltamon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppanioista ja jälkimmäiseen kuuluvasta Kemijärven osastosta. Paltaljoona otti osaa mm. vuosien 1808-09 suureen sotaan (Suomen sota) kapteeni Fahlanderin…

1933
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…

1943
Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.

1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

1939
Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…

1934
Lokakuun 7. päivänä 1811 tuli Claes Molander Kajaanin raastuvanoikeuteen. Hän kertoi, että porvarintytär Anna Leena Pikkarainen oli talossaan edellisenä päivänä klo 16 antanut kaupungin piikojen ja renkien tanssia renki Erik Kettusen soittaessa…

1942
6. maaliskuuta 1651 toimitettiin rajankäynti Kajaanin kaupungissa ja ympäröivissä pitäjissä. Artikkelissa käsitellään rajankäyntipöytäkirjassa esiintyviä virheitä ja poikkeavuuksia.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 93/1942.…

1934
Maaherra Johan Fred Clàsenin määräys siitä, kuinka keisari Aleksanteri I tuli ottaa vastaan tämän vieraillessa Kajaanissa 1819, sekä Oulun läänikanslian virkamies Heikelin kirje, josta ilmenee ihailu mainittua keisaria ja tämän vierailua…

1928
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…

1936
Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…

1928
Ennen isoavihaa eivät Kajaanin kaupungin asukkaat tahtoneet lähettää valtiopäiville edustajaa vedoten köyhyyteensä. Isonvihan jälkeen kaupunki oli kuitenkin entistä köyhempi ja vähälukuisempi, mutta silti jo 1723 valtiopäiville valittiin Kajaanin…

1932
Artikkelissa esitellään Kainuun vanhimpien virkamiessukujen (Costiander, Castren, Ståhlberg, Frosterus, Snellman, Cajanus, Appelgren, Aejmelaneus, Schroderus, Elfving, Roos, Strömmer) jäseniä.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa…

1931
Sotkamon kirkon arkistoissa on luettelo vuosina 1729-1748 seurakunnan kuolleista ja haudatuista henkilöistä. Listassa on myös mainittu, ketkä heistä on haudattu hautausmaalle ja ketkä kirkon lattian alle.

Yllä mainitusta luettelosta on tässä…

1934
Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…

1930
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…

1931
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.

Artikkelissa esitellään…

1934
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…

1934
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…

1933
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.

1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.

[193?]
Kun Kajaanin linna vuonna 1716 hävitettiin, muodostettiin linnan varustusväeksi asettuvasta miehistöstä Pohjanmaan rykmenttiin kuuluva komppania, jonka päällikkönä toimi nk. maakapteeni. Vuonna 1788 muutettiin Kajaanin komppania Pohjanmaan…

[193?]
Artikkeli esittelee Sotkamon kappalaisen, myöhemmin Siikajoen kirkkoherran, Samuel Bohmin jälkeläisiä. Samuel Bohm, lukkarin poika Oulusta, syntyi 20. toukokuuta 1732, pääsi ylioppilaaksi 1751, vihittiin papiksi 1758, toimi Sotkamon kappalaisena…

1932
Anders Cajanuksen poika Daniel Cajanus syntyi Paltamossa 1704. Häntä kutsuttiin "pitkäksi suomalaiseksi", sillä hän oli täysikasvuisena neljä kyynärää ja neljä tuumaa (2,625 metriä) pitkä.

Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja…

1926
Artikkelissa esitellään Kajaanissa Kajaaninjoen vierellä olevalle Kajaanin vanhalle hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…

1929
Artikkeli kertoo Sotkamon kahdelle hautausmaalle, vanhemmalle ja uudemmalle, haudattujen henkilöiden hautapaikoista sekä heidän taustoistaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

1934
Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.

1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…

[193?]
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin historiassa esiintyviä, vanhimpia sukunimiä ja niiden omistaneiden henkilöiden historiaa. Jo 1600-luvulla on Kajaanissa asunut esimerkiksi henkilöitä nimeltä Rönty, Okkonen ja Väyrynen.

Artikkeli on ilmestynyt…

1933
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…

1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…

[193?]
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…

1929
Luettelo Kajaanin kihlakunnan säätyläisistä perustuen vuoden 1789 verotusluetteloon.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.

1934
Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.

Artikkelissa luetellaan…

1929
Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…

1928
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…

1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

[193?]
1700-luvulla Kajaanissa asuneita henkilöitä, joilla oli suomalainen nimi.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.

1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

1928
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tuomiokuntien historiaa sekä henkilötietoja Kajaanissa toimineista tuomareista vuosina 1615-1928.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.

1935
Luettelo Kajaanin kihlakunnan pitäjissä (Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi) toimineista ylimääräisistä papeista 1800-luvulla.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…
 
Koneluettavat metatiedot: