Laura Lehtola toimi aluksi isänsä apuna pitämässä kiertokoulua lapsille. Kun tuli tieto alkavasta seminaarikurssista hän päätti lähteä opiskelemaan. Monien vaiheiden ja opiskelujen jälkeen Laura omistautui kiertokoulun opettajan työlle. Työ oli…
Kirkkoherra Itkonen tuli koulua tarkastamaan ja totesi aamupuuroa syödessään, että jos viikonkin joutuisi tämmöisessä hiljaisessa paikassa olemaan, niin hulluksi tulisi. Laura vastasi tähän, että on niin paljon kaikkea tekemistä ettei jouda sellaisia…
Ensimmäisessä koulupaikassa Menesjärvellä puhuttiin suomea, myös lapset osasivat suomen kielen. Seuraavassa koulupaikassa lapset puhuivat inarinsaamea, tunturisaamea ei Inarissa tuolloin puhuttu. Vanhemmat lapset toimivat tulkkeina opettajan ja…
Kiertokoulumatkoilla sattui monenlaisia tapahtumia. Eräällä Norjan rajalle suuntautuvalla matkallaan Laura Lehtola joutui postinkuljettajan töihin. Samaan majapaikkaan, Supruun saapunut postimies kieltäytyi jatkamasta matkaa huonon kelin vuoksi ja…
Lehtolan pirtissä luettiin kirjallisuutta sekä lausuttiin sananlaskuja ja arvoituksia iltaisin puhdetöiden lomassa. Talossa asui toisinaan myös reipas huutolaisukko Rajalanäijä, joka intoutui kertomaan tarinoita. Eräässä talossa lehmiä oli vaivannut…
Joulun alla haastateltava päätti järjestää Väylässä pikkujoulun asukkaille ja koululaisille, vaikka vastaaviin juhliin ei oltu totuttukaan. Joulupuuksi koristeltiin mänty, katettiin teepöytä, laulettiin joululauluja ja luettiin jouluevankeliumia.…
Tarina kertoo mitä Pentti Lehtolan uteliaita matkailijoita varten sepittämät jutut saivat aikaan ja mitä Matti Lehtola joutui kokemaan ryhtyessään oikomaan tieteen tekijöiden todeksi uskomia juttuja.
Laura-täti reissasi paljon ja hänen saapumisensa oli aina aavistettavissa, toteaa Matti Lehtola, joka muistelee tätinsä elämää. Asuinpaikkojakin oli peräti neljä, jotka vaihtelivat vuodenajan mukaan.
Matti Lehtolan isä joutui poliisihommissaan selvittelemään Solojärvellä tapahtunutta mystistä porovarkautta. Poroja katosi tokasta, eikä mitään jälkiä porojen kuljettamisesta tai terurastamisesta ollut nähtävillä. Ainoa alueella liikkunut henkilö oli…
Kolttaköngäs oli vilkas turistipaikka. Siellä oli monikerroksinen hotelli, joka paloi ja jonka tilalle rakennettiin heti uusi. Lampaita oli joka talossa, samoin poroja. Lehmiä ei ollut joka talossa; hotellilla oli omat lehmät. Kalastusta…
Elsan kotona asui oman perheen lisäksi myös ämmiksi kutsuttu Marja-Liisa Rotola, joka oli lapsille hyvin tärkeä ihminen ja osallistui lasten kasvattamiseen. Perheessä pidettiin karjaa ja pihapiirissä oli myös paja, jossa sijaitseva paljekonttori…
Kesä 1938 oli kuiva kesä, metsäpaloja oli paljon. Kun palo saatiin rajattua ja sammutettua paikalle komennettu miesporukka ehti kalastamaan. Uistin pudotettiin varovasti veteen, sitä ei saanut liikutella. Kalaa oli paljon, harria ja taimenta ja myös…
Haastateltava kertoo kuinka hän pikkutyttönä Törmäsen kylässä joutui äitinsä kanssa karjanhoitotöihin ja kuinka raskasta työtä se pienelle tytölle oli.
Perheisiin syntyi paljon lapsia, mutta lapsikuolleisuus oli suuri. Lääkäri oli Inarissa asti, lääkkeitä tuotiin kuitenkin myös Törmäsen kylään. Sairaat hoidettiin pääosin itse miten osattiin. Lääkäri kävi joskus, mutta tarina kertoo lääkärin olleen…
Talvet olivat lumisia ja kylmiä. Kesäaikaan oli kovia ukonilmoja, ukkonen sytytti runsaasti metsäpaloja. Sammutustyö oli raskasta. Sammutustyöhön oli miesten lähdettävä vaikka kesken omien heinätöiden. Tulvat olivat suuria ja kun jäät lähtivät…
Haastateltavan isällä oli Törmäsessä kauppa, jossa myytiin elintarvikkeita, joita ei itse voitu tuottaa, esimerkiksi jauhoja, sokeria, suolaa ja makeisia sekä tupakkaa ja jonkin verran vaatetavaraa. Tavarat tuotiin Norjasta ja Rovaniemeltä,…
Vuodet 1917 ja 1918 olivat levotonta aikaa. Myös ruoasta oli puute varsinkin vähäosaisilla ihmisillä. Törmäsen talollisilla ruokaa kyllä riitti omasta takaa, vain leivästä oli puute. Parempiosaiset auttoivat köyhempiä. Perunaa viljeltiin, ohra ei…
Helga Malm oli lahjakas ja tomera nainen, joka hoiti terveyssisaren toimen ohella myös mm. Kaamasen kievaria ja luottamustehtäviä Inarin kunnassa. Hyviä tekoja haittasi ahneus, joka joissain tapauksissa meni liian pitkälle. Yksi tällainen…
Ivalon hautausmaa kätkee multiinsa monia kulkumiehiä. Yksi heistä oli portin pieleen haudattu Hente Alaluusua, joka toimi savotoilla muun muassa metsä- ja uittotyöväenliiton toimitsijana ja luottamusmiehenä. Hente oli itseoppinut, sopuisa mies, joka…
Pellisellä oli kesällä 1953 "iso pyörä lähtenyt heittämään". Etualan matkustajakodin vävy oli lähtenyt saattelemaan Morgamin latvoilta Pellistä hoitoon. Saattomatkalla Pellinen oli alkanut riehua matkustajakodissa ja puukottanut erästä isäntää, jonka…
Erkki Jomppanen, Oiva Kola ja Jussi Kyrö kulkivat ahkerasti ministerivierailuilla Helsingissä. Lähetystön matkojen tarkoituksena oli rahoituksen hankkiminen julkista rakentamista varten. Matkoilla sattui myös kommelluksia, joista on jäänyt juttuja…
Palkisojalla, Tammijärven maastossa riehuneen metsäpalon vartiomieheksi määrättiin eräs sammutustyöhön komennettu kulkumies. Hän pyysi toimittamaan itselleen Palkisojan tienvarren rumpuun piilotetusta nahkasalkusta lääkkeet. Salkun tarkemmassa…
Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…
Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…
Metsurin työ on muuttunut paljon siitä kun kertoja aloitti poikasena metsätyöt. Saksimiehet, jotka hoitivat mittauksen vielä 1950-luvulla ovat jääneet historiaan ja metsurit hoitavat mittamiehen työt itse. Mittaamisessa on otettava huomioon monia…
Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…
Koppelon vanhalla koululla, jota kutsuttiin myös Ruottukan kouluksi oli kova kuri ja järjestys. Monenlaisia tapahtumia sattui, kun lapset asuivat ja opiskelivat samassa rakennuksessa viikkoja, jotkut jopa kuukausia ennenkuin pääsivät käymään kotona.…
Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…
Haastateltava muistelee lapsuuttaan ja lapsuuden perhettään. Ensimmäiset muistikuvat liittyvät kalaan ja kalastukseen. Kalastus on elättänyt haastateltavan lapsuuden perheen ja myös oman perheensä hän on elättänyt kalastuksella.
Vilho Mannermaa kertoo kuinka hän sai poikasena kokea Inarijärvellä unohtumattomia kalastuskokemuksia kavereidensa kanssa. Kotijärvi toimi kylän poikien leikkipaikkana. Taimenet ja hauet näyttivät poikasten silmissä suuren suurilta ja eräskin taimen…
Mikkolan Heikku sai aikoinaan niin suuren hauen, että hän tuli sitä Veskoniemeen näyttämään. Samalla hän oli kertonut kamppailusta kalan kanssa. Hauenpyytäjän herkkua olivat pää, suolet ja maksa. Samoin Karisaaren Vihtori sai tarpomalla suuren hauen,…
Haastateltava muistelee koulunkäyntiä Koppelon vanhalla koululla. Koulu sijaitsee Koppelon ja Veskoniemen kylien puolivälissä. Opettaja Hakosalo oli innostunut työstään ja piti koululaisille myös iltalinjaa, jossa paranneltiin opittuja tietoja ja…
Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.
Talvisodan alkaessa ensimmäisiä pommeja pudotettiin mm. Koppeloon ja Veskoniemeen. Niitä osui evakkotavaroihin ja Suikki Jussin lehmänlihoihin. Veskoniemessä Vesko Jussi närkästyi pomminpudottajille ja päätti lähteä sotaa pakoon evakkoon.
Pikku-Mikkillä oli erikoisia lahjoja. Hän osasi matkia elikoita ja ihmisiä, ja muuttua jopa kerrottavansa näköiseksi. Lisäksi hän hämmästytti ihmisiä silmänkääntö- ja taikatempuilla. Kerran Pikku-Mikki yritti ostaa luotolla kauppias Pekan-Juhanilta…
Tarinassa kerrotaan vanhoista asuinpaikoista. Vanhat asuinpaikat oli rakennettu vesistöiltä piiloon. Niitä ei vesillä liikkuja voinut nähdä, mutta niistä oli mahdollista seurata vesillä liikkujia.
Jouko Mattila muistelee Ivalojoen suuria tulvia ja pohtii, miten mahdolliseen suurtulvaan voitaisiin varautua. Ensimmäinen mummolta kuultu muistitieto suurtulvista ajoittuu 1800-luvulle, jolloin koko Kyrönpuoli peittyi veden alle. Lehmät ja asukkaat…
Jouni Mattus muistelee lapsuuttaan ja koulunkäyntiä Riutulassa. Mattuksen perhe asui aluksi Tirrossa, talossa jossa ei ollut sähköjä. Yhdessä talossa oli puhelin, jota käytettiin harvoin. Asiat toimitettiin mieluummin käymällä paikan päällä. Lasten…
Tarina kertoo kalastuksesta Paldojärvellä. Kalastus tapahtui verkoilla ja nuotalla sekä juomuksilla. Kalat vietiin Sodankylään Mannermaalle kapulakaloina eli jäisinä. Paljon kalaa vietiin myös Vuomaselkään erotuspaikalle. Paldojärven suuri siika oli…
Haastateltavan perhe piti kievaria Ukonjärvellä yhteensä kuusi vuotta. Kievariin kuului asuinrakennus, jossa oli pirtti ja vieraskamari kahdelle hengelle, navetta, talli ja sauna rannassa. Oli myös kolme lehmää ja hevonen kyytejä varten. Valtio…
Haastateltavan lapsuuskoti on Koppelon kylässä. Yleensä kaikissa taloissa oli iso pirtti ja pirtissä piisi, oli jokunen lehmä, lampaita ja yleensä myös hevonen. Perunaa viljeltiin omiin tarpeisiin ja kalastusta harrastettiin. Viljanviljely ei…
Koppelossa lähes joka talous harjoitti kalastusta, joesta tuli hyvin siikaa ja ahventa. Metsästys kohdistui lintuihin ja jäniksiin, myös kettuja metsästettiin nahan vuoksi. Pelloilla viljeltiin ohraa ja perunaa.
Kapteeni Takkunen pyytää Pekan mukaansa karhunmetsästykseen, koska hän haluaa näyttää kavereilleen, että kyllä hänestäkin on pyytäjäksi. Aluksi tarinassa kuvaillaan kuinka miehet metsästävät ahmaa Muotkatunturissa ja Marastossa Siikajärven rannassa.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa