Kokoelma

Katunäkymät

Dublin Core

Nimeke

Katunäkymät

Julkaisija

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Hämeenlinna - Näköala kirkontornista Hattelmalan harjuun päin

Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R.…
Hämeenlinna - Raastuvankatu

Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar…
Hämeenlinna - Raastuvankatu

Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899…
Hämeenlinna - Raatihuonekatu

Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix…
Hämeenlinna - Raastuvankatua

Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisten Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista.…
Hämeenlinna

Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan…
Hämeenlinna - Raittiustalo

Hämeenlinnan raittiusseura rakennutti vuonna 1905 talon silloisen Raastuvankadun, nykyisen Raatihuoneenkadun alkupäähän. Jugendtyylisen raittiusseurantalon suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin. Myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet…
Hämeenlinna - Raastuvankatu

Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta…
Raatihuoneenkatua torin kohdalla

Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias…
Hämeenlinna - Raatihuoneenkatua

Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen…
Hämeenlinna - Linnankatu

Läntisellä Linnankadulla sijaitsi 1900-luvun alkuvuosina mm. kaksi apteekkia ja kolme kirjakauppaa. Kuva on otettu läheltä nykyisen Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmaa kohti toria. Kadun vasemmalla puolella on vuosina 1904–1914…
Hämeenlinna - Läntinen Linnankatu

Nykyinen Sibeliuksenkatu oli vanhalta nimeltään Läntinen Linnankatu. Postikortin kuvassa on 1900-luvun alun näkymä suurin piirtein Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksesta etelään päin kohti toria. Hämeenlinnan ensimmäinen apteekki oli…
Postitalo ja Maanmittauskonttori

Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat…
Hämeenlinna - Tässä talossa asui säveltäjämestari Jean Sibelius vuosina 1875–1886

Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…
Kunnallissauna ja Itäinen Linnankatu

Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen…
Kunnallis-sauna - Hämeenlinna

Kunnallissaunan talo valmistui Koulukadun ja Linnankadun kulmaukseen vuonna 1912. Rakennuttajana oli yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Arkkitehti Birger Brunilan suunnittelemassa jugendrakennuksessa oli kunnallinen sauna vuoteen…
Niittyvillan talo

Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…
Hämeenlinna - Kirkkokatu

Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna…
Kasarmikatu

Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…
Hämeenlinna - Wanhakaupunki

Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…
Palokunnankatu - Wetterhoffin työkoulu

Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna Wetterhoffin työkoulun rakennus…
Palokunnankatua

Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja…
Paavonkulma

Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…
Paavonkulma

Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…
Eteläkatu - Hämeenlinna

Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot…
Hämeenlinna - Rantakatu

1920-luvun postikortissa on näkymä Rantakadulta (nykyiseltä Arvi Kariston kadulta) kohti etelää. Vasemmalle puolelle jää laivaranta ja Rantapuisto, oikealla on matkustajakoti Rannan talona tunnettu nikkarityylinen hirsitalo 1880-luvulta. 1920-luvun…
Turuntie ja Kuivasilta

Hämeenlinnan keskustasta länteen päin johtavan tien nimeksi tuli vuonna 1924 Turuntie (entinen Läntinen Viertotie). Heti Kuivansillan jälkeen vasemmalla oli Suomenkasarmien varuskunta-alue, jonne 1910-luvulla oli rakennettu vanhojen puurakennusten…
Hämeenlinna - Läntinen Viertotie

Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä…
Hämeenlinna - Läntinen Viertotie

Turuntie sai nykyisen nimensä vasta 1925. Vuosisadan alussa Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin johti Läntinen Viertotie, joka tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotien keskustan puoleisessa päässä näkyy vuonna 1900 valmistunut…
Hämeenlinna - Katu Myllymäessä

Turuntie erottaa Myllymäen ja Kaurialan kaupunginosat toisistaan. 1910-luvun kuva on otettu suunnilleen Torikadun kohdalta kohti kaupungin keskustaa. Turuntietä reunustavat puutalot, ja vasemmalla puolella on tori, jossa aikoinaan pidettiin mm.…