Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu kotelosta, jonka sisällä silkkipaperi ja pelinappula. Kotelossa mietelmiä. Materiaali: saksanpähkinä, puu, muovi, silkkipaperi, pahvi. Liittyy Aimo voitto = Rejäl vinst -projektiin.
Theodolinda Hahnssonin näytelmä Ainoa hetki ilmestyi ensimmäisen kerran hänen kotikaupungissaan Hämeenlinnassa puolison J. A. Hahnssonin kustannuksella vuonna 1873, toinen painos ilmestyi 1874. Hahnssonin näytelmässä merimies Heikin ja torpantyttö…
Aitan ovi (1_25 Honkajoki). Leveistä pystylaudoista tehty. Lukko, jossa avain, lisäksi sivuilla roikkuu rautaiset salvat. Todennäköisesti kuvan 1_23 aitan ovi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan ovi (1_52 Honkajoki). Tehty leveistä pystylaudoista, reunassa kookas avaimenreikä. Avattuna aitan sisälle. Ks. myös kuva 1_53. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan ovi (1_53 Honkajoki). Tehty leveistä pystylaudoista, keskiosassa puinen lukko. Sama ovi toiselta puolelta kuin kuvassa 1_52. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan ovi ja etuseinä (1_31 Honkajoki). Vaakalaudoista tehty matala ovi, jossa lukko ja rautainen salpa. Seinähirsiin on naarmutettu tekstejä ja kuvioita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan sisänäkymä (1_54 Honkajoki). Mahdollisesti aitta. Hirsirakenteinen. Kuvassa vasemmalla avoimena oleva ovi, oikealla seinällä roikkuu ilmeisesti hirven talja. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan tai riihen seinää ja perustusrakenteet (1_4 Honkajoki). Hirret vanhoja ja kuluneita. Mahdollisesti sama rakennus kuin kuvassa 1_4 [sic]. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.
Odottavia äitejä ja isiä on runsaslukuisasti mukana perhekurssilla. Vasemmalla kurssin vetäjä Kyllikki Halonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1977.
Kössi Kaatra (1882-1928) oli vanhan työväenliikkeen merkittävin runoilija. Hänen runoissaan on vahva yhteiskunnallinen näkökulma ja romaaneissaankin hän otti kantaa havaitsemiinsa sosiaalisiin epäkohtiin. Kansalaissodan aikaan Kaatra oli Oulussa…
Äitienpäiviä järjestettiin talkoilla kyläläisten voimin. Viinikkalan koululla tarjoilijoiksi olivat päässeet eturivin Mooses Tossavainen, Veikko Saastamoinen, Pauli Kukkonen ja Arvi Koskinen, lisäksi kuvassa eturivissä Kari ja Veli Humalamäki,…
Ensimmäiset uudella Vuonamon koululla järjestetyt äitienpäivät vuonna 1937. Äidit vas. Riikka Laukkanen, Serafia Huttunen, Eeva Jauhiainen, Anna Sohvi Tarvainen, Maria Jauhiainen, Liinu Jauhiainen ja Veera Jääskeläinen. Seuraava rivi vas. Martta…
Keiteleen äitejä kirkonkylän kansakoulun äitienpäiväjuhlassa. Vasemmalta Arvo Jalkanen ja Aili Laukkanen. Oikealta Enni Huttunen, Lea Raatikainen, Iida Ihalainen, Vilma Keränen ja Armi Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.5.1965.
Sulkavanjärven koulun kolmannen luokan tytöt lausuivat Kantelettaresta äitienpäiväjuhlassa. Vasemmalla Paula Räisänen, Virpi Jääskeläinen, Sirkka Jauhiainen ja Mervi Tikkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.5.1966.
Kuvat esittävät Kanteleen seurantalolla pidettyjä, nuorisoseuran järjestämiä äitienpäiväjuhlia.
Kolmannesta kuvasta on tunnistettu Ilmari Siltala (vas., ikkunassa) ja Reino Nuuttila (vas., terassilla).
Äitileiriläiset yhteiskuvassa vanhan pappilan pihassa. Edessä vasemmalta Anni Savolainen, Olga Herskoi, Lyyli Mökkönen, Bertta Jauhiainen ja Hilja Laulainen. Takana vasemmalta Erkki(?) Eronen, Linda Jeronen, Aino Jäntti, Aino Kekkonen, Hanna Nuutinen…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kääritty vauvan sideharsovaippaan. Irtokansien sisällä päiväkirjan muotoon mustekynällä käsin kirjoitettu kuvaus taiteilijan lapsen ensimmäisestä vuodesta. Uniikkikappale.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
