Zacharias Topeliuksen (1818-1898) sadut ovat osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Lukemisia lapsille ilmestyi kahdeksana niteenä vuosina 1865-1896 (suom. 1874-1905). Sarjan ensimmäinen osa sisältää mm. yhden Topeliuksen rakastetuimmista…
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.
Pyhäjärvinen seppä ja suutari Elias Tuoriniemi (1772-1840) hallitsi myös runoilun taidon. Vanhin hänen jälkipolville säilyneistä runoistaan Lystillinen laulu suuresta tupakan puutteesta tarkastelee Suomen sodan (1808-09) aikaista tupakkapulaa ja sen…
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…
Kirjailija ja lehtimies Kyösti Wilkuna (1879-1922) pyrki hahmottamaan Suomen historiaa kansallisesta näkökulmasta. Pienoisromaani Suomalainen linnanneiti josta tuli kuningatar kertoo Kristiina Abrahamintyttären ja Ruotsin kuningas Kaarle Knuutinpojan…
”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja kokouspäiville.”
Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä virastojen ja…
Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään 1900-luvun alun…
Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…
Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…
Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja markka…
Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.
Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä, vaan…
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…