Aineistot (yhteensä 74)

  • Julkaisija on tarkasti "Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto"

1845
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

1844
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

1844
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

2005
Esittelyssä: Nainen edellä aikaansa - Sara Wacklin -aineisto. Sata muistelmaa Pohjanmaalta -teoksen kansikuva. Oulun historiaseura 2005.

Avainsanat:

1800-luvun alun Oulua. Sara Wacklinin piirroksen mukaan tehty litografia. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.

2000
Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…

1904-11-26
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…

1904
Tervanpolttajat sisältää seitsemän tarinaa "Pohjan periltä", ristijärveläisen Salomo Pulkkisen (1873-1952) kotiseudulta. Historiallisten kuvausten aiheet ulottuvat tervanpoltosta korven ihmisten elämänkäänteisiin.

1914
Karl Alexander Pfalerin artikkeli Tapion lasten haudalla paneutuu yksityiskohtaisesti tervanpolton menetelmiin ja vaiheisiin Kainuussa.

Kuhmossa tervanpoltto oli 1900-luvun alkupuolelle asti tärkeä elinkeino. Laajimmillaan kuhmolaisten…

1902
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…

1747
Kruunupyyn kirkkoherran Eric Juveliuksen (1718-1791) väitöskirja De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1747) ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Tiärtilwäckningen i Österbotn (suom. Tervanvalmistus Pohjanmaalla). Juvelius korostaa metsän ja siitä…

1906
I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.

Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin…

1895
Handledning i tjärbränning esittelee tervanpolttoa Oulun Konepajan patentoimilla uuneilla. Teoksen kirjoittanut insinööri Karl Löfhjelm (1843-1896) toimi Oulun Konepajan johtajana ja omistajana.

1888
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…

1874
Zacharias Topeliuksen (1818-1898) sadut ovat osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Lukemisia lapsille ilmestyi kahdeksana niteenä vuosina 1865-1896 (suom. 1874-1905). Sarjan ensimmäinen osa sisältää mm. yhden Topeliuksen rakastetuimmista…

1873
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…

1908
Työ Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun suomen ja ranskan kielen opettajana 1907-1920 inspiroi Teuvo Pakkalaa kirjoittamaan Aapisen (1908). Siinä hän johdattaa lukijoitaan luku- ja kirjoitustaidon tielle arvoituksin ja loruin sekä lasten arjesta tutuin…

1900
Hilja Liinamaan ensikokoelma Primuloita edustaa hempeää ja luonnonläheistä tunnelmarunoutta, joka tavoittaa parhaimmillaan kansanlaulun tapaisen välittömyyden. Joissakin runoissa häivähtää myös Liinamaalle henkilökohtaisesti tärkeä yhteiskunnallinen…

1903
Suomessa virisi 1800-luvun lopulla monipuolinen keskustelu lastenkasvatuksen merkityksestä ja menetelmistä. Keskusteluun otti osaa myös Limingan kansanopiston johtaja Kaarlo Kerkkonen (1869–1928). Hän tähdensi lapsen iän ja luonteen huomioon ottavaa…

1921
Anna Jungin (1876–1929) kuvaelma Kaksinpuhelua oulunkielellä pakinoi Oulun murteella Lämsän Kustun kävelyretkestä Helsingissä. Pääkaupunki osoittautuu oululaisten valloittamaksi paikaksi, ja nykylukijakin voi tunnistaa monta tuttua nimeä Oulun…

1911
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.

1901
Lukukirja lapsille opastaa lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aiheinaan luonto, uskonto ja isänmaa. Yksi keskeinen teema on ajalle tyypillisesti vanhempien kunnioittaminen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen kasvatusaatteet tähdensivät, että lapsen…

1908
Kirkkoherra Rurik Calamnius (1872-1921) oli viides Suomussalmen Karhulan pappilan kahdeksasta lapsesta. Nuoremmasta veljestä, Ilmari Kiannosta, tuli sittemmin tunnettu kirjailija ja vanhin veli Edvin esiintyi kirjailijana nimellä Esko Virtala.…

1856
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.

Aapisen…

Avainsanat: ,

1896
Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä, vaan…

1911
Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.

Kesällä 1910 kirjasto…

1905
Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja markka…

1903
Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…

1900-luku
Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…

1899
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…

1905
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…

1905
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.

Taidehistorioitsija Emil Nervander (1840–1914)…

1906
Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle ja…

1903
Viihdetaiteilija Pasi Jääskeläinen (1869–1920) oli aikansa suosituimpia esiintyjiä. Hänet tunnettiin ulkomaita myöten hauskana ja välittömänä virtuoosina, joka elävöitti kanteleella säestetyt kansanlaulut suuren yleisön suosikkiviihteeksi.

1873
Pohjoispohjalaisen perimätiedon mukaan Pyhäkosken ensimmäinen laskija oli Montta-niminen, pitkä ja tummahipiäinen mies. Hän pelästytti Pyhäkoskella asuneet jättiläiset ja päätti heidän valtakautensa kosken haltijoina.

Kuopion tuomiorovasti Johan…

1888
Mimmi Bergh (1845-1932) ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen opettajanuransa aikana opettaa useassakin Oulun koulussa ja toimia johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.

Palwelija-Kuwastin on nimensä mukaisesti palvelijoille suunnattu…

1901
Perä-Pohjolan Nuorison Joulu-Albumissa vuonna 1901 julkaistu Jouluviinat on raittiusaatteen hengessä kirjoitettu kertomus perhe-elämän ja alkoholin yhteensopimattomuudesta. Tarina tähdentää perhettä porvarillisen onnen tyyssijana, jota juopottelu…

1923
Tähtipojat esittää jouluajan perinnenäytelmän opettaja Jenny Elfvingin (1871–1950) sommittelemana. Elfving käy näytelmän läpi vaihe vaiheelta varusteiden rakentamista myöten. Varusteista tärkein on tähti: ”Ilman sitä ei Tähtipojat-näytelmä ole…

1905
Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma on…

1898
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…

1899
A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen ihmisen…

1912
Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään 1900-luvun alun…

1901
Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä virastojen ja…

1905
Professori Artturi H. Snellmanin (1864-1924) kirjoittaman Oulun kaupungin historian ensimmäinen osa valmistui Oulun 300-vuotisjuhlille vuonna 1905. 112-sivuinen vihko käsittelee kaupungin vaiheita keskiajalta sen perustamisvuosikymmenille. Teoksen…

1906
”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja kokouspäiville.”

Raittiuden…

1703
Scondia illustrata, 14-osainen Ruotsin historia, on Johannes Messeniuksen (n. 1579–1636) pääteos, jonka hän kirjoitti Kajaanin linnan vankeudessa: häntä syytettiin vehkeilystä katolisten kanssa.

Teoksen kymmenennessä kirjassa tarkastellaan…

1793
Apteekkari Johan Julin (1752-1820) oli monipuolinen ja lahjakas luonnontutkija. Oulussa asuessaan (1783-1814) hän keräsi laajan eläin- ja kasvikokoelman, jota voidaan pitää Oulun yliopiston luonnontieteellisen kokoelman edeltäjänä. Julin teki myös…

Avainsanat: ,

1833
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…
 
Koneluettavat metatiedot: