Aineistot (yhteensä 301)

  • Aihe on tarkasti "1800-luku"

1.9.1893
Onnitteluruno, jonka Eino Leino kirjoitti veljensä Kaarlo (Kalle) Lönnbohmin häihin. Runo painettiin Eino Leinon ensimmäisenä erillisenä painotuotteena, nelisivuisena pikkujulkaisuna.

Kaarlo Lönnbohm vihittiin avioliittoon Ingrid Kolisin kanssa…

15.11.1892
Eino Leino kirjoitti "Kotimaiseman" 14-vuotiaana lukiolaisena lapsuudenkodissaan Hövelössä, Paltamossa. Oulujärven välittömässä läheisyydessä sijaitseva Hövelö on sama maatila, jolla Elias Lönnrot asui Kajaanin vuosinaan.

---

Kotimaisema.

Oi…

Avainsanat: ,

14.6.1895
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille.

Eino Leino pääsi 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta kiitettävin tiedoin ja luokkansa parhaana oppilaana. Ylioppilaaksi päästyään hän kyläili Maaningalla…

29.5.1897
Eino Leinon kirje Paltamosta tädilleen Olga Kyreniukselle Paltamosta keväällä 1897. Kirjeessä mainittu jouluna ilmestyvä runovihko on todennäköisesti Otavan kustantama Yökehrääjä, ja Renqvist Otavan johtaja Alvar Renqvist. Kalle (Kaarlo) ja Artturi…

25.5.1898
Eino Leinon kirje Berliinistä tädilleen Olga Kyreniukselle.

Eino Leino oli muuttanut Helsinkiin ja toimi Päivälehden vakituisena kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana. Keväällä 1898 hän vietti kuukauden Berliinissä ja tapasi Jean Sibeliuksen.…

1943
Sisällys - Innehåll
Romanttiset virtaukset ja uusgotiikan synty
Varhainen tyylijäljittely
C. A. Setterbergin persoonallista historiaa
Uusgotiikan tyyliaineksista
Setterbergin rakennukset Ruotsissa
Vaasan asemakaava aikansa ilmiönä
Setterberg…

1906
Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle ja…

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.

31.1.1890
Julie Kyrenius kirjoittaa tammikuussa 1890 tyttärelleen Olgalle, Eino Leinon tädille. Olga huolehti usein varsinkin Lönnbohmien perheen nuorimmista pojista Artturista ja Einosta. Poikien isä, maanmittari Anders Lönnbohm, oli kuollut kaksi viikkoa…

Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa kaksikerroksinen aittarakennus.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa hirsinen navettarakennus.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Päärakennus. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.

Saari. Keitele, Vuonamo. Saaren tila lohkottiin Suonsaaren tilasta. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen eloaitta 1800-luvun lopulta.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Yksinäisaitta ajoittuu 1800-luvun lopulle.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Yksikerroksinen vaateaitta ajoittuu 1800-luvulle.

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.

Lampila. Keitele, Hamula. Päärakennusta vastapäätä sijoittuva aittarivi. Vanhat rakennukset ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelle.

Kivikko ns. Kiviaho. Keitele, Viinikkala. Tilan vanhimmat rakennukset ajoittuvat ilmeisesti 1800-luvun puolelle.

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Hannula. Keitele, Hamula. Paritupatyyppinen päärakennus ajoittuu vanhemmalta osaltaan 1800-luvun puolelle.

Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.

Avainsanat: , , ,

1911
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…

Näkymä Puijolta kaupungin yli kaakkoon. Kuva on otettu 1890-luvun alussa. Kuvaaja Karl Granit.Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia: -- mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys.…

Kuva otettu lääninhallituksen rakennukselta. Etualalla Piispanpuisto. Kuva otettu vuosien 1884 ja 1888 välisenä aikana.

1997
Jussi Kankaan artikkelit Vaasan nimistönhistoriasta
Kirjoitettu vuosina 1997 - 1999

Sisältö:
Kokkobölestä Klemetinsaareksi
Palosaaren historiaa nimistössä
Vaasa nousi savuna ilmaan
Kantakaupungin nimistöstä
Vaasan historiaa…

1827
Jaakko Juteini sai filosofisesta teoksestaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen syytteen vääräoppisuudesta. Kirjailija tuomittiin oikeudessa syylliseksi, ja teoksen koko painos takavarikoitiin ja määrättiin hävitettäväksi polttamalla.…

1816
Jaakko Juteini julkaisi jo vuonna 1816 alkuopetusta varten oman aapisensa nimellä Lasten kirja. Lasten kirjaan liittyy myös opettajan ohjeeksi tarkoitettu kirjanen: Lyhyt neuwo lapsen opettajalle. Juteinin aapinen aloittaa lukutaidon opettamisen…

1819
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.

1826
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.

1869

Adolf Waldemar Jahnsson.
Ote Lännettärestä ; 4.

1992
Hedvig Eleonora Lilliehöökin kirjeiden ja 1800-luvun keittokirjain mukaan kokoeltu Nummisten Alikartanon museokahvila Hedda Nooraa varten / toimituskunta: Anne May Ignatiew-Aukia, Kirsti Manninen, Asta Marjakangas

Avainsanat:

1808
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoituksia

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia kirjallisuuteen liittyviä tekstejä

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia kirjallisuuteen liittyviä tekstejä

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia uskonnollisia kirjoituksia

Yhteisnide Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamista uskonnollisista kirjoituksista

1770
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoittamia muistiinpanoja, jotka tehty Mikaël Forslinin väitöskirjaan.

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) muistiinpanoja

1807
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) opiskeluaikaisia muistiinpanoja

1807
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) opiskeluaikaisia muistiinpanoja

18.6.1883
Kirje, jossa Viktor Lönnbohm hyväksytään maanmittari A. Lönnbohmin oppilaaksi.

Uppå derom gjord ansökning och med stöd af § 15 i Kejserliga förordningen om landtmäteri styrelsen i landet med mera af den 15. Maj 1848 varder Lyceisten Viktor Gabriel…
 
Koneluettavat metatiedot: