Itsenäisyyden 10-vuotisjuhla Rauhamäen Seurojentalolla 6.12.1927. Juhlasali on koristeltu lipuin ja kreppipaperiköynnöksin. Seppo Satamo toi Vellamolle 22.6.1991.
Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö.…
Inarissa oli ennen sotaa isot savotat. Pula-aikana haettiin töitä Sodankylän puolelta, mutta työvoimaa oli paljon ja töitä oli vaikea löytää. Inari oli 1920-luvulla pieni kylä, vain muutama talo. Tie tehtiin 1924, silloin tuli myös ensimmäinen auto.…
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…
Postikortin kuvassa on ilmeisesti Evon metsäopiston silta, joka yhdisti Evon opiston vanhan ja uuden puolen alueet toisiinsa. Kuvan ottamisaikana, 1920-luvulla, oppilaitoksen nimenä oli Evon metsäkoulu. Myös Huokausten sillaksi kutsutulla paikalla…
Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen.…
Kirkkoniemi. Keitele, Hamula. 1920-luvulle ajoittuva rakennusryhmä. Viidestä rakennuksesta on jäljellä kaksi; päärakennus, joskin lyhyempänä kuin vanhempi tupa sekä kaksihuoneinen aittarakennus.
Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.
Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.
Tehdasaluetta n. vuonna 1920. Vasemmalla asuinrakennus (1913), myöhemmin konttori. Tehdas/nahkimo (1908-1926) ennen viimeisintä laajennusta sekä varasto (n. 1916). Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.
Vuotta 1921 kutsuttiin villiksi vuodeksi savotoilla ansaittujen hyvien tienestien takia. Puusta maksettiin 5 mk/juoksumetri ja saaduilla tuloilla Aukustin isä osti hyvän hevosen 10 000 markalla. Aukusti muistelee myös, kuinka Mikko Kiviniemi lähti…
Tarina kertoo Inarin metsäkaupoista 1920- ja 1930-luvulla. Toinen tarina kertoo Kolttakönkään hotellista ja englantilaisista, jotka tulivat lohenpyyntiin. Paikalliset asukkaat toimivat heille soutajina.
Tarina kertoo suurmetsäpalosta Luton kairassa 1924 ja paloalueen kylvämisestä ja luontaisesta uudistumisesta. Tuolloin Luttojokeen nousi Jäämeren lohi ja joesta sai pyytämällä myös rautua ja muuta kalaa. Kulasjokivarren suuren hauen tainnuttamiseen…
Kannattavaisuuslaskelma, laatinut J. E. Jaatinen ja julkaissut Vaasan kaupungin rautatiekomitea.
Pääraiteitten yhteenlaskettu pituus.
Asutus.
Maatalous.
Kauppa ja teollisuus.
Metsätalous.
Rakennuskustannukset.
Asemat ja laiturivaihteet ovat…
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan…
Lammin ensimmäinen suojeluskuntatalo on tässä postikortissa kuvattuna pellolta läheltä Tirmulan tienhaaraa. Suojeluskunta osti Rikhard Huovilalta vuonna 1924 tontin Niipalan kylästä ns. Wilberginmäeltä. Oman talon aikaansaamiseksi kerättiin ahkerasti…
Matkustajakoti Vanajan, entisen Rautatiehotellin, liike- ja asuinrakennuksen rakennutti vuosina 1928–1929 asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin.…
Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon…
Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet…
Aili Pukara esittelee sonni Jusua (2_6 Honkajoki, Pukarankylä). Taustalla talo pihapiireineen. Pukarassa vaikutti taannoin Toivo Kampin perustama Pukarankylän sonniyhdistys. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää…
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti…
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
