Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…
Sisällys - Innehåll
Romanttiset virtaukset ja uusgotiikan synty
Varhainen tyylijäljittely
C. A. Setterbergin persoonallista historiaa
Uusgotiikan tyyliaineksista
Setterbergin rakennukset Ruotsissa
Vaasan asemakaava aikansa ilmiönä
Setterberg…
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…
Raision kaupungin 40-vuotisjuhlavuoden 2014 kunniaksi toteutetaan viime vuosien kylämatkaesitysten hengessä näytelmällinen aikamatka 1970-luvun Raisioon. ”Elämää suuressa risteyksessä” –esityksen pääosassa on kaupungiksi tullut Raisio…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä "Piippolan Osuusmeijerin Voin varastovihkoon no. 42". Kirjailijan puoliso Aili Haanpää oli tuolloin osuusmeijerin meijerikkönä. Dokumentti sisältää kaksi novellia, shakkimerkintöjä sekä sekalaisia…
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli…
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission…
Photographicum.
Wasa-Waasa
Vyer
Från J. Grönroos Fotografiatelier
Pahvinen valokuvakotelo, joka on säilynyt Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa. 8 Vaasa-aiheista kuvakorttia, kannessa valokuva Hofrätten-Hovioikeus.
1.1.1974 juhlittiin Raision kaupungin syntyä. Kello 23.20 alkanutta uudenvuoden vastaanottotilaisuutta saapui torille ja liikekeskuksen ylätasanteille seuraamaan tuhansia ihmisiä. Tilaisuudessa esiintyivät Raision VPK:n soittokunta sekä Raision…
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
