Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Olla Teräsvuori (1888-1953) tunnetaan ennen kaikkea vapaan kansansivistystyön uranuurtajana. Hän toimi Joensuun Vapaaopiston rehtorina vuodesta 1922 ja opintokerhotoiminnan edistäjänä Pohjois-Karjalassa ja Suomessa. Hän oli myös filatelian…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Me tarkoittaa Canthia itseään ja Robert Kiljanderia. Ilmestynyt alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894. Painettu uudestaan kokoomateokseen Kuinka meistä tuli kirjailijoita 1916 (n:o 250) ja lehteen Naisten ääni 1912. (ks. Kannila 763, 1967.)…
Julius Krohn valottaa artikkelissaan Hattulassa syntyneen runoilijan Jaakko Juteinin (1781–1855) elämää sekä hänen rooliaan suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden aseman parantamisessa. Suomen kielen asemaa hankaloittivat 1800-luvun…
A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Runoelmia-nimellä julkaistu teos sisältää myös Cajanderin käännöksiä mm. J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja monien…
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan…
Theodolinda Hahnsson (vuodesta 1886 Theodolinda Yrjö-Koskinen) kertoo tässä muistelmassa kirjailijankutsumuksensa löytymisestä ja tiestään maamme ensimmäiseksi suomenkieliseksi naiskirjailijaksi. Kirjoitus sisältyy teokseen: Kuinka meistä tuli…
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Neuwo-Kirja on uudistettu painos Jaakko Juteinin vuonna 1761 ilmestyneestä teoksesta Lyhykäinen Neuwo, Hywihin Ja Siiwollisihin Ihmisten Tapoin; Nuoruudelle. Kirjanen on Juteinin käytösopas nuorisolle. Siinä annetaan ohjeita puhumisesta ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
