Aineistot (yhteensä 20)

  • Avainsanat: Pohjois-Karjala

Metsänhoitaja Aimo Manner toimi Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen uittopäällikkönä vuosina 1939-1958, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.Aimo Mannerin exlibriksen on tehnyt B. E. Uttuslien vuonna 1945.

Avainsanat: ,

Matkailuesite Punkaharjulta Tolvajärven ja Joensuun, Kolin ja Koitereen ja Koitajoen kautta Ouluun, Oulujokeen ja Petsamoon. Esitellään matkailureittejä ja kulkuneuvoja. Esitteen teksti on myös englanniksi ja saksaksi.

Kirjaston maakuntaosaston vanhin painettu puhelinluettelo on vuodelta 1922. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän…

Joensuun puhelinluettelo on vuodelta 1925. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän tilaajiensa…

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Julkaisussa sääntöjä, jotka koskevat erilaisia kalastustapoja, ajankohtaa ja kalastuksen valvontaa Ilomantsin kihlakunnassa.

Julkaisussa kerrotaan Outokummun kaivoksen historiaa malmiesiintymän löytymisestä (1910) lähtien, nostetuista malmimääristä ja jalostuksesta ja jatkokäsittelystä.

Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.

Olla Teräsvuori (1888-1953) tunnetaan ennen kaikkea vapaan kansansivistystyön uranuurtajana. Hän toimi Joensuun Vapaaopiston rehtorina vuodesta 1922 ja opintokerhotoiminnan edistäjänä Pohjois-Karjalassa ja Suomessa. Hän oli myös filatelian…

Liikekalenteri sisältää Joensuun ja Pohjois-Karjalan yritysten, teollisuuslaitosten ja kauppaliikkeiden ilmoituksia vuodelta 1927. Siinä on tietoja Joensuun palveluista ja niiden osoitteet sekä huomattavimmat Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa…

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus perustamisvuodesta 1928 vuoden 1929 loppuun.

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1930

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1931

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1932

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1933.

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1934.

1934
Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…
 
Koneluettavat metatiedot: