Aineistot (yhteensä 360)

  • Aihe on tarkasti "koulut"

Kuivannon koulu ja oppilaita 1940-luvun lopulla. Tämä koulurakennus purettiin 1950-luvun alussa.

1959
Terriniemen vastavalmistunut koulu vuonna 1959. Nykyään Karkkulan koulu, joka toimii edelleen.

Mallusjoen koulu 1950-luvulla

Rakennus rakennettu 1847, purettu 1934.

Arantilan vanha koulu rakennettiin vuonna 1878 ja purettiin 1969.

Savijoen koulun oppilaita esittävä valokuva on vuodelta 1903. Oikeassa alareunassa on opettaja Aino Vuorela.

Kuvat esittävät ilmeisesti Savijoen koulua. Kuvien henkilöistä tai niihin liittyvistä tapahtumista ei ole tarkempaa tietoa.

Avainsanat: ,

Savijoen koululla otetusta kuvasta on tunnistettu Veijo Hämäläinen (neljäs rivi, viides vas.) ja Teuvo Viljanen (takarivi, neljäs vas.).

Pukkilassa otetusta koulukuvasta on tunnistettu Maija Majakallio (Kallio) (eturivi viides vas.) ja Lea Saari (Haakana) (toinen rivi neljäs vas.).

Pukkilan Kirkonkylän koulu. Rakennus vihittiin käyttöön huhtikuussa 1951. Toinen kuva on otettu koulun valmistumisen aikoihin.
Ilmakuvassa koulu näkyy ylhäällä vasemmalla.
Neljäs kuva on otettu Keskustien suunnasta ja siinä näkyy myös Pukkilan…

Koulukuva on 1900-luvun alkuvuosilta ja siinä on Kirkonkylän kansakoulun oppilaita.

Avainsanat: ,

Kuva on Pukkilan Kirkonkylän koululta ja vuodelta 1939. Opettajana toimi Helsingistä Pukkilaan sotaa pakoon tullut runoilija Immi Hellen (kuvan oikeassa reunassa, kirjavakuosinen puku, jossa valkoinen etumus), jonka vieressä on Hellenin äiti ja…

Vuonna 1934 Pukkilan Kirkonkylän kansakoulussa otetussa kuvassa ovat Urho Honkanen (eturivi vas.), Keijo Aavikko, Saimi Peltonen, Maija Majakallio, Jukka Sipiläinen, Urho Marttila, Armas Peltonen, Martti Heinonen, Lea Saari. Meeri Rantanen, Hellä…

Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1923 otettu luokkakuva. Kuvasta on tunnistettu takarivissä vasemmalla istuva Suoma Peltonen (Hyrylä). Opettaja lienee Mandi Salmi.
Käsityötunnista otettu kuva näyttäisi olevan samalta päivältä. Kuvasta on…

Torpinkylän kansakoulun oppilaita. Oppilaista on tunnistettu Irja Jäppinen (Heikkilä), toinen rivi alhaalta vasen. Oikealla on opettaja Ivar Salmi. Salmi valittiin Torpin koulun opettajaksi elokuussa 1903. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1933. Martti…

Kantelelaiset päättivät jo vuonna 1875 eli ensimmäisinä Pukkilassa perustaa omin voimin kylään kansakoulun. Kanteleen ylempi tyttö- ja poikakansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1876. Vuonna 1905 kyläläiset päättivät rakentaa kuvissa näkyvän uuden…

Kanteleella toimi oma koulu 133 vuotta (1876-2009). Vuonna 1906 kyläläiset rakensivat kuvassa näkyvän uuden koulurakennuksen Holmanmäelle.

Avainsanat: ,

Joensuun lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1929-1930.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1927-1928.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1921-1922. Uutena rehtorina syyslukukauden aloitti Kaarlo Virtamo.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1924-1925.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1926-1927.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1925-1926.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1923-1924.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1922-1923.

Joensuun lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1928-1929.

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1913-1914.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomuksen 1919-1920 lisäksi julkaisu sisältää lyseon sankarimuistotaulujen paljastamisjuhlan ohjelman puheineen, runoineen, lauluineen ja kansalaissodan muisteluineen.

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1909-1910.Sisältää myös luvun:Lyhyt tasotrigonometrian oppimäärä klassillisia lyseoita varten / kirjoittanut Aaro Markkanen.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1911-1912.Julkaisu sisältää myös erilaisia ohjeita ja määräyksiä liittyen koulun toimintaan. Siinä esitellään mm. opetusvälineitä ja kerrotaan koulun pihamaan istutuksista.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1908-1909.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1912-1913.Sisältää myös K. A. Wegeliuksen artikkelit:1. Mitä hyötyä on vanhioen kielten, latinan ja kreikan lukemisesta oppikouluissamme?2. Mitä tietää esitys: kansakoulu…

Kansalaissota vaikutti koulun toimintaan. Koulurakennuksessa toimi sotilasmajoitus 11.2.1918 lähtien aina 29.10.1918 saakka, jolloin sitä ei voitu käyttää opetukseen. Koulu toimi syyskauden alussa Joensuun tyttökoulussa. Työjärjestyksenä käytettiin…

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1910-1911.Julkaisu sisältää myös artikkelit:Johan Fredrik Blomqvist: Pieni kouluhygienian opas;Onni Johannes Brummer: Piirteitä sodan tuottamista rasituksista Kyminkartanon läänissä…

Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1885-1886. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on artikkeli: Muistelmia Joh. Vilh. Snellmanin elämästä Kuopiossa / koonnut Bruno Granit.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1879-1880. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1893-1894.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1902-1903. Sisältää myös historiikin: Poimintoja Joensuun lyseon työkaudelta 1865-1902 / Walter J. Snellman.

Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1886-1887. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut Joh. Schwartzberg.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1899-1900. Julkaisun lopussa on Walter J. Snellmanin kirjoitus: Latinasta suomenkieleen, 1-16 sivua.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1882-1883. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Kuopion tienoista vuodesta 1627 alkain / koonnut J. M.…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1892-1893. Sisältää myös artikkelin: Luettelo Lyseon herbariossa löytyvistä kasveista, 1-7 sivua.
 
Koneluettavat metatiedot: