Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1896-1897. Sisältää myös artikkelin: Snellman, Walter J., Pieni katsahdus antiikkiin (18 s.).
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1894-1895. Sisältää artikkelin: O. W. Neovius, Lukujärjestelmistä sekä kokonaisten lukujen jaollisuudesta (20 sivua).
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1897-1898. Sisältää myös artikkelin: Konrad Hildén, Ciceron valtio-opilliset mielipiteet (64 s.).
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1898-1899. Sisältää myös artikkelin: Knut Cannelin, Klassillinenko vai reaalinen suunta?
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1892-1893. Sisältää myös artikkelin: Luettelo Lyseon herbariossa löytyvistä kasveista, 1-7 sivua.
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1882-1883. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Kuopion tienoista vuodesta 1627 alkain / koonnut J. M.…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1899-1900. Julkaisun lopussa on Walter J. Snellmanin kirjoitus: Latinasta suomenkieleen, 1-16 sivua.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1902-1903. Sisältää myös historiikin: Poimintoja Joensuun lyseon työkaudelta 1865-1902 / Walter J. Snellman.
Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1885-1886. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on artikkeli: Muistelmia Joh. Vilh. Snellmanin elämästä Kuopiossa / koonnut Bruno Granit.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1910-1911.Julkaisu sisältää myös artikkelit:Johan Fredrik Blomqvist: Pieni kouluhygienian opas;Onni Johannes Brummer: Piirteitä sodan tuottamista rasituksista Kyminkartanon läänissä…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…
Kansalaissota vaikutti koulun toimintaan. Koulurakennuksessa toimi sotilasmajoitus 11.2.1918 lähtien aina 29.10.1918 saakka, jolloin sitä ei voitu käyttää opetukseen. Koulu toimi syyskauden alussa Joensuun tyttökoulussa. Työjärjestyksenä käytettiin…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1912-1913.Sisältää myös K. A. Wegeliuksen artikkelit:1. Mitä hyötyä on vanhioen kielten, latinan ja kreikan lukemisesta oppikouluissamme?2. Mitä tietää esitys: kansakoulu…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1911-1912.Julkaisu sisältää myös erilaisia ohjeita ja määräyksiä liittyen koulun toimintaan. Siinä esitellään mm. opetusvälineitä ja kerrotaan koulun pihamaan istutuksista.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1909-1910.Sisältää myös luvun:Lyhyt tasotrigonometrian oppimäärä klassillisia lyseoita varten / kirjoittanut Aaro Markkanen.
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.
Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomuksen 1919-1920 lisäksi julkaisu sisältää lyseon sankarimuistotaulujen paljastamisjuhlan ohjelman puheineen, runoineen, lauluineen ja kansalaissodan muisteluineen.
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.
Kantelelaiset päättivät jo vuonna 1875 eli ensimmäisinä Pukkilassa perustaa omin voimin kylään kansakoulun. Kanteleen ylempi tyttö- ja poikakansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1876. Vuonna 1905 kyläläiset päättivät rakentaa kuvissa näkyvän uuden…
Torpinkylän kansakoulun oppilaita. Oppilaista on tunnistettu Irja Jäppinen (Heikkilä), toinen rivi alhaalta vasen. Oikealla on opettaja Ivar Salmi. Salmi valittiin Torpin koulun opettajaksi elokuussa 1903. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1933. Martti…
Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1923 otettu luokkakuva. Kuvasta on tunnistettu takarivissä vasemmalla istuva Suoma Peltonen (Hyrylä). Opettaja lienee Mandi Salmi.
Käsityötunnista otettu kuva näyttäisi olevan samalta päivältä. Kuvasta on…
Vuonna 1934 Pukkilan Kirkonkylän kansakoulussa otetussa kuvassa ovat Urho Honkanen (eturivi vas.), Keijo Aavikko, Saimi Peltonen, Maija Majakallio, Jukka Sipiläinen, Urho Marttila, Armas Peltonen, Martti Heinonen, Lea Saari. Meeri Rantanen, Hellä…
Kuva on Pukkilan Kirkonkylän koululta ja vuodelta 1939. Opettajana toimi Helsingistä Pukkilaan sotaa pakoon tullut runoilija Immi Hellen (kuvan oikeassa reunassa, kirjavakuosinen puku, jossa valkoinen etumus), jonka vieressä on Hellenin äiti ja…
Pukkilan Kirkonkylän koulu. Rakennus vihittiin käyttöön huhtikuussa 1951. Toinen kuva on otettu koulun valmistumisen aikoihin.
Ilmakuvassa koulu näkyy ylhäällä vasemmalla.
Neljäs kuva on otettu Keskustien suunnasta ja siinä näkyy myös Pukkilan…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
