Aineistot (yhteensä 118)

  • Aihe on tarkasti "1940-luku"

1943
Kuvassa työnjohtaja Teppo Alfin ja karjakko Tuulikki Dahlberg (edessä ruudullisessa asussa).

1940-luvun alku
Paijulan koulun oppilaiden koulutöiden näyttely keväällä koulussa.

1949
Toisessa rivissä toinen vasemmalta lastenhoidonopettaja Marja Sive, talousopettaja Toini Linturi sylissään Liisa Eräpalo, puutarhaopettaja Elisa Vuorio, Johtaja Elsa Eräpalo, kodinhoidonopettaja Aune Grönqvist, talousopettaja Helmi Autio,…

1943
Toisessa rivissä viides oikealta rehtori Elsa Eräpalo.

Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.

Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.

1940-luku
Vas. Niilo Takala ja Paavo Vanhahonko ruispellolla (3_16 Honkajoki, Kirkonkylä). Kuvassa oikealla ns. ruiskyäs.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Luhtiaitta on vuodelta 1946.

1940-luku
Miehet esittelemässä hevosia ja varsoja (3_13 Honkajoki, Kirkonkylä). Henkilöt vas. Olavi Vanhahonko, Paavo Vanhahonko, Yrjö Hautaoja ja Paavo Laiho. Hevosia ja varsoja yhteensä seitsemän. Luultavasti Vanhahongon pellolla.

Martti Nikula kelkkailemassa Vehmassalmen jäällä sodan jälkeen.

Avainsanat:

1947
Kutsuja ja ohjelmia, jotka liittyvät Vaasan ruotsalaiseen ystävyyskaupunkiin, Malmöseen ja Malmöntalon päiväkodin perustamiseen.
Inbjudan och program kring vänorten Malmö och grundandet av daghemmet Malmögården.

1947
Lypsyllä (2_1 Honkajoki, Pukarankylä). Marjatta Stenberg kaataa maitoa maitotonkkaan. Taustalla aitauksessa kolme lehmää. Kuva julkaistu aikaisemmin teoksessa Kotikylä : Pukara-Saunaluoma (1988) sivulla 171.

1940-luku
Lypsykilpailu Vanhahongolla (3_3 Honkajoki, Kirkonkylä). Kuvassa kuusi lypsäjää ja lehmää. Henkilöt tuntemattomia. Vanhahongon talossa järjestettiin monia koulutuksia ja kursseja. Kuva otettu maantien ja Karvianjoen välisellä pellolla. Takana…

1950
Rehtori Joel Vilkin säähavaintoja Joensuun kylässä Somerolla.

1949
Rehtori Joel Vilkin säähavaintoja Joensuun kylässä Somerolla.

1947
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi…

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…

Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…

1940-luku
Lampaidenkeritsemistä ilmeisesti Karvianjoen rannassa Vanhahongon talon mailla (3_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Takana vasemmalla Svante Vanhahonko, muut takana seisovat henkilöt ja lampaita keritsevät nuoret tuntemattomia.

1940-luku
Lammi oli maatalousvaltainen pitäjä aina 1970-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1910 ammatissa toimivasta lammilaisista 90 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vuoteen 1970 mennessä tämä osuus oli pudonnut 50 prosenttiin, ja vuonna 1990…

1940-luku
Kutomakurssilaisia Vanhahongon tuvassa (3_21 Honkajoki, Kirkonkylä). Paljon väkeä ja kutomakoneita tupa täynnä. Henkilöt tuntemattomia. Vanhahongon talossa järjestettiin monia koulutuksia ja kursseja.

Eino Vuorisalmi haavoittui vaikeasti talvisodassa. Kuvassa mukana Einon äiti.

Avainsanat:

Kuivannon koulu ja oppilaita 1940-luvun lopulla. Tämä koulurakennus purettiin 1950-luvun alussa.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1993

Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…

1966
Alkusanat
Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille…

Kirkonkylän koululaisia vuodelta 1947.

1. ja 2. luokat koulun pihamaalla syksyllä 1947, taustalla silloisen majatalon käymälä. Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, Laitinen, Maija Kyröläinen, Koskinen, Salme Saastamoinen, ?, Aino Strandman, Tolonen ja Arvi Aliranta. Takana…

1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…

Keluvenettä soutavat tukkijätkät ovat jääneet tunnistamatta. Taustalla Kumpusaari, Tulisaari ja Honkasaari. Alkuperäinen kuva Pekka Markkanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Keiteleen suojeluskuntatalon pihalla 1949 Seppo, Irma, Ritva ja Kirsti Satamo. Seppo Satamon kokoelmat.

Keiteleen kirkonkylän opettajat Bertta Harjula ja A. Satamo, sekä oppilaat 1946-47.
Seppo Satamon kokoelmat.

Maija Liisa Kettunen kertoo kaupunkikäynneistä Iisalmessa 1940- ja 1950-luvuilla.

"On se hyvä kun nuo kannot ei oo kivilöi", sanoi Petsamon Helena Tietävälässä.

Kalasaalista perkaamassa 1940-luvun lopulla vasemmalla Saimi Varis edessään Eila Saastamoinen. Takana Aune Sahimaa ja Aino Sahimaa sylissään Voitto ja oikealla Vieno Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Vieno Saastamoinen.

1948
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa…

1948
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…

(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)
 
Koneluettavat metatiedot: