Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Seuraavana vuonna sen tilalle rakennettiin arkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan uusi klassistinen hotelli- ja ravintolarakennus. Rakennuksessa oli 12 huonetta ja suuri…
Aulangon puistometsän länsilaidalla sijaitseva Graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu vuonna 1887. Graniittilinnan piirustukset laati insinööri F. W. von Schultz. Linnarakennelmaan kuuluu kolme tornia, joista yksi on muita korkeampi.…
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin…
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen…
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti…
Eversti Hugo Standertskjöldin aikana Aulangon puistoon kaivettiin kaksi lampea ja niistä kertyneestä irtomaasta tehtiin Mäntykärkeen Vanajaveden rannan lähelle kaksi tekosaarta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa tekosaarille johtavaa siltaa.…
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen…
Aulangon hotellin ja rannan välisellä alueella on jo Hugo Standertskjöldin aikana rakennettu, pohjamuodoltaan nelikulmainen luola. Kivirakennuksen sisällä sanotaan olleen aikanaan saniaisia ja liljoja Venuksen kuvien kera. Katosta riippui punaista…
Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen…
Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta…
Aulangonvuoren näkötorni ja graniittiset kiviportaat vuoren huipulta alas Karhuluolalle valmistuivat vuonna 1907. Askelmia jyrkkään rinteeseen rakennetussa portaikossa on yhteensä 322, joten pieni levähdystasanne kivisine penkkeineen ja pöytineen oli…
AIV-rehun tekoa aloiteltiin Ypykälläkin 1930-luvulla. Tornia korotettiin sitä mukaa, kun se täyttyi. Taustalla näkyy Mustikkamäki. Kuva Aarne Huttunen.
Ensimmäiset uudella Vuonamon koululla järjestetyt äitienpäivät vuonna 1937. Äidit vas. Riikka Laukkanen, Serafia Huttunen, Eeva Jauhiainen, Anna Sohvi Tarvainen, Maria Jauhiainen, Liinu Jauhiainen ja Veera Jääskeläinen. Seuraava rivi vas. Martta…
Aili Pukara esittelee sonni Jusua (2_6 Honkajoki, Pukarankylä). Taustalla talo pihapiireineen. Pukarassa vaikutti taannoin Toivo Kampin perustama Pukarankylän sonniyhdistys. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää…
Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on…
Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti…
Heinätöihin tarvittiin paljon työväkeä. Heinänkorjuuporukkaa Pekanahon mailla 1930-luvulla. Kuorman päällä vas. Matti Laukkanen, ilman paitaa Aarne Laukkanen, viikatemies Yrjö Ihalainen, oik. istumassa Arttu ja Reetta Laukkanen, loput…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
