Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kuudenneltä toimikaudelta 1914-1915. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun seitsemänneltä toimikaudelta 1915-1916. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kahdeksannelta toimikaudelta 1916-1917. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun yhdeksänneltä toimikaudelta 1917-1918. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kymmenenneltä toimikaudelta 1918-1919. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.
Lihanmyyntiä alettiin Joensuussa tarkemmin valvoa vuoden 1905 jälkeen. Kaupunki yritti järjestää lihantarkastuksen järjestämistä jo vuonna 1899, mutta vielä vuonna 1907 senaatti hylkäsi ohjesäännöt puuttellisina. Vastustajina ja valittajina olivat…
Joensuun kaupungin ensimmäinen poliisijärjestys laadittiin heti kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1849. Tätä sääntökokoelmaa muokattin vuosien varrella ja sinne lisättiin erilaisia kieltoja ja käskyjä. Kiellettyä oli alasti uiminen joessa,…
Joensuun kaupungin rakennuskonttorin alaisten työmaiden työsäännön ovat allekirjoittaneet osastopäällikkö ja esittelijäneuvos Einar Böök sekä toimistopäällikkö, ammattienylitarkastaja Onni A. Pyykkö.
Joensuun kaupungin rakennussäännön vuodelta 1917 on Keisarillinen Suomen Senaatti vahvistanut 15.9.1916. Se sisältää määräyksiä koskien rakennuksia, rakentamista, tonttia ja puhtaanapitoa Joensuussa. Rakennussäännöt sisältävät seitsemän lukua ja 118…
Joensuun kaupungin satamajärjestys vuodelta 1897 sisältää säännöt satamassa liikennöiville laivoille, tavaroiden purkamiseen ja lastaamiseen sekä sekä säännöt satamapäälliköille: tuulaakikirjurille ja satamamestarille. Julkaisu sisältää myös taksat,…
Kaupungin terveysasiat siirtyivät vuonna 1880 terveyshoitokunnan valvontaan. Se oli elin, johon kuuluivat pormestari, kaupunginlääkäri ja muutamia muita henkilöitä. Terveydenhoitolautakunnan tehtäväalueeseen kuuluivat erilaiset terveyden- ja…
Kaupungissa eli aina ihmisiä, jotka eivät itse pystyneet elättämään itseään. Vaivaishoitoasetuksen mukaan huollettavia olivat mielisairaat, työkyvyttömät ja alle 16-vuotiaat orpolapset. Kaupungin alkuvuosina he eivät vielä olleet virallinen ongelma:…
Valtuusmiesten työjärjestyksessä vuodelta 1915 on ohjeita kokouksista ja asioiden käsittelystä sekä valiokunnista. Julkaisuun sisältyy myös valtuusmiesten sihteerin ohjesääntö. Kunnanvaltuusmiehet olivat kunnanvaltuutettujen edeltäjiä ja he…
Joensuun kaupunginsairaalan ohjesäännöistä voi lukea, että sairaalan päätarkoituksena oli ---"estää tarttuvien kuumetautien leviämistä kaupungissa". Sairaalaan otettiin sen tähden etupäässä hoidettaviksi henkilöitä, jotka sairastivat sanottuja…
Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19. Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…
Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19.Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1903-1904. Sisältää artikkelin Joensuun lyseon rahakokoelma / järjestänyt J. W. Ronimus.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1905-1906 sisältää myös artikkelin: Gabr. v. Pfaler: Mietteitä ja toivomuksia voimistelun opetuksen suhteen.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1909-1910.Sisältää myös luvun:Lyhyt tasotrigonometrian oppimäärä klassillisia lyseoita varten / kirjoittanut Aaro Markkanen.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1910-1911.Julkaisu sisältää myös artikkelit:Johan Fredrik Blomqvist: Pieni kouluhygienian opas;Onni Johannes Brummer: Piirteitä sodan tuottamista rasituksista Kyminkartanon läänissä…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1911-1912.Julkaisu sisältää myös erilaisia ohjeita ja määräyksiä liittyen koulun toimintaan. Siinä esitellään mm. opetusvälineitä ja kerrotaan koulun pihamaan istutuksista.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1912-1913.Sisältää myös K. A. Wegeliuksen artikkelit:1. Mitä hyötyä on vanhioen kielten, latinan ja kreikan lukemisesta oppikouluissamme?2. Mitä tietää esitys: kansakoulu…
Joensuussa toimi 1900-luvun alussa kaksi teatteriryhmää: Työväenyhdistyksen näytelmäseura sekä Joensuun näytelmäseura.Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho…
Suomalaisuuden Liiton Joensuun Näytelmäseuran jäsenkirjasta löytyy nimi Aino Pakarinen. Jäsenkirjan ovat allekirjoittaneet johtokunnan puolesta Niilo E. Lampinen ja T. Kuivalainen.
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset, "suomettarelaiset") oli yksi Suomen pääpuolueista autonomian aikana. Puolueen oppi-isä oli kansallisfilosofi J. V. Snellman (1806–1881). Fennomanian pohjalta syntyneen puolueen ideologisena perustana olivat…
Joensuuhun perustettiin vuonna 1910 orpokoti. Sen toimintaa rahoitti samana vuonna perustettu Joensuun orpokodin kannatusyhdistys. Orpokodin ylläpito rahoitettiin mm. jäsenmaksuilla sekä vastaanottamalla vapaaehtoisten lahjoituksia. Orpokodin asioita…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…