Pohjois-Karjalan Hevosjalostusyhdistysten liiton "Voiman" toimintavuosi 1908 oli liiton toinen. Vuosikertomuksesta käy ilmi, että liittoon kuuluivat Keski-Karjalan Hevostystäväin seura, Ilomantsin Hevosystäväin yhdistys, Kuusjärven Siitosoriyhdistys,…
Hevoskasvatusyhdistys Pohjois-Karjalan Hippos -yhdistyksen säännöt hyväksyttiin 26.3.1900. Yhdistyksen toimiala käsitti Karjalan osan Kuopion lääniä ja sen tarkoituksena oli siitoseläimiksi kelvollisten hevosten systemaattinen valikoiminen ja niistä…
Vuosi 1912 oli Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen neljäs toimintavuosi. Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistys perustettiin 29.3.1909. Kokouksessa hyväksyttiin säännöt, joiden mukaan yhdistys tuli olemaan Pohjois-Karjalan Maanviljelysseuran…
Vuosi 1914 oli Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen kuudes toimintavuosi. Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistys perustettiin 29.3.1909. Kokouksessa hyväksyttiin säännöt, joiden mukaan yhdistys tuli olemaan Pohjois-Karjalan Maanviljelysseuran…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Kuopion Karjanmyyntiosuuskunta r. l. oli Savo-Karjalan Osuusteurastamon edeltäjä. Vuonna 1937 Kuopion Karjanmyyntiosuuskunta osti Karjaosuuskunta Oivan Joensuun lähellä olevan maakiinteistön. Näiden yhteen sulautuminen katsottiin tapahtuneeksi. Tässä…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. Emilia oli yksi piirilääkäri…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…
Hugo Ferdinand Olsoni (1857—1936) oli joensuulainen apteekkari. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Olsoni ja Evelina Olsoni. Hugo opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi, farmaseutiksi ja proviisoriksi. Hän peri isänsä…
Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.…
Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…
Alma Johanna Silventoinen (5.2.1884 – 8.10.1941), myöhemmin Kuula, oli suosittu konsertti- ja oratoriolaulaja. Toivo Kuulan yksinlaulujen ohella hän tuli tunnetuksi aikansa modernin suomalaisen laulutaiteen esittäjänä. Kotimaisten opintojensa lisäksi…
Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…
Heimo Haitto (1925 Viipuri — 1999 Marbella) antoi ensikonserttinsa 13-vuotiaana Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Samana vuonna hän voitti kansainvälisen viulukilpailun Lontoossa. Ennen talvisodan alkamista kuvattiin Toivo Särkän ohjaama elokuva…
Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.…
Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee…
Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee…
Joensuun Musiikkiyhdistyksen kirkkokonsertissa esiintyi J.M.Y:n sekakuoro johtajanaan E. Karvonen, Joensuun mieskuoro, J.S.K:n soittokunta ja urkuri J. S. Ristiharju. Viulua soitti metsänhoitaja V. Hämäläinen.
Mieskuoro Laulu-Miehet (LM) on suomalainen mieskuoro. Kuoron perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun mieskuoron laulajia. Lauri Arvi Pellervo Poijärvi (1900-1986; vuoteen 1906 Boijer) oli suomalaisen…
Joensuun Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
