Rieston Jaakko oli selvännäkijä Sompiosta. Hän ennusti Tuomas Törmäselle, että tämän tuleva vaimo löytyisi hyvinkin läheltä ja olisi lappalainen. Tuomas ei ennustuksesta innostunut. Ennustus kuitenkin kävi toteen.
Muualta tulleita kullankaivajia saattoi olla jopa enemmän kuin paikallisia. He viettivät Inarissa kesäkauden ja lähtivät usein talveksi kotiseuduilleen.
Ivalojokivarren asukkailla ei ollut joutoaikaa. Joutessaan he rakensivat veneitä, rekiä ja saaveja. Tuotteet myytiin Norjaan, mutta ne piti jättää keskentekoisiksi, joilloin niistä ei tarvinnut maksaa tullimaksua. Myös karvakenkiä myytiin.
Ohraa viljeltiin Törmäsessä ja Ivalossa, paikoin se kasvoikin hyvin. Ohran puimiseen tarvittiin riihi. Katovuosina 1918 - 1919 perunakaan ei kasvanut ja jouduttiin lisäämään puusta jauhoa pettuleipään. Tulirokkoon ja espanjantautiin kuoli paljon…
Haastateltava asui 70 kilometrin päässä Petsamosta pienessä kylässä. Petsamossa oli yksi pappi ja yksi lääkäri. Synnytyksiä ja sairauksia pyrittiin hoitamaan omin voimin. Evakkoon kylän väki lähti Kalajoelle. Evakon jälkeen haastateltava muutti…
Haastateltava on muuttanut lapsena perheensä kanssa Kittilästä Petsamoon. Perhe oli työläisperhe. Taloissa oli lampaita ja lehmiä omiksi tarpeiksi, harjoitettiin perunanviljelyä ja jokikalastusta. Petsamoon rakennettiin tie ja sinne tuli Nikkelin…
Petsamon asukkaat seurasivat aikaansa lehtien ja radion välityksellä. Haastateltavan perheeseen radio tuli välirauhan aikaan. Savottatöitä oli paljon, savotoille lähdettiin talvella joulun jälkeen. Kesällä oltiin uittotöissä.
Ennen sotia Inarissa oli yksi lääkäri. Sairauksia hoidettiin paljon omin keinoin. Espanjantauti tappoi 1920-luvulla runsaasti ihmisiä, usein koko perhekunnan. Inarilaisten tavallinen asumismuoto oli mökki ja sauna. Sodan jälkeen oli rakennustöitä.
Tarinan kertoja muistelee, kuinka hän joutui pienenä huutolaislapseksi, kun äiti menehtyi ja isä sairastui. Lapsena hän osallistui kalastukseen ja monenlaisiin sisätöihin. Myöhemmin hän aloitti maantietyöt ja metsästi lintuja ja oravia myyntiin.
Inarissa oli ennen sotaa isot savotat. Pula-aikana haettiin töitä Sodankylän puolelta, mutta työvoimaa oli paljon ja töitä oli vaikea löytää. Inari oli 1920-luvulla pieni kylä, vain muutama talo. Tie tehtiin 1924, silloin tuli myös ensimmäinen auto.…
Kertoja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Salmijärvellä. Äiti oli jäänyt leskeksi, lapsia oli yksitoista. Norjalaiset ostivat metsiä ja puut uitettin Paatsjokea pitkin. Perheen pojat olivat vuoronperään savotoissa, välillä hevonen sai levätä…
Haastateltava muistelee keitä asui Salmijärven rannalla ennen 1920-lukua. Salmijärvellä oli useita suomalaisia sukuja ja taloja ja myös jonkin verran norjalaisia.
Haastateltava kertoo kalastuksesta Petsamovuonolla. Vuosi 1932 oli mahtava sillivuosi, silloin tuli kerrankin 600 kg yhdestä verkosta. Höyhenjärven vihainen emäntä oli leski, kunnes sitten meni yhteen Martti Sarre -nimisen saamelaisen kanssa.Elämä ei…
Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…
Hietajärvellä poropaimenenena ollut Pekka Svendsen joutui aseistettujen porovarkaiden yllättämäksi ja hänet vietiin pulkkaansidottuna Juhani Morottajalta ryöstettyjen porojen kanssa Venäjälle. Henki luvattiin säilyttää, jos hän ei karkaisi. Venäjällä…
Porovarkaus ja siepatuksi tuleminen eivät tulleet varoittamatta, sillä kertoja näki ennenunen taphtumista muutamia päiviä ennen kuin se tapahtui. Pekka on tavannut sieppaajansa jälkikäteen ja antanut yhdelle korvatilkan kuittaukseksi…
Virtaniemen ja Paatsjoen varret olivat tulleet tutuksi Pekka Svendsenille uitto- ja voimalaitostyömaiden kautta. Sota-aika kului porohommissa. Svendsen osallistui myös Petsamoon menevän tien rakentamiseen.
Inarin ensimmäinen myymäläauto toimi 1930-luvulla. Se oli tavallinen kuorma-auto, johon aamulla lastattiin myytävät tavarat. Petsamossa oli uitto ja uittomiehille käytiin myymässä tavaraa. Matkalla poikettiin taloissa. Työaikoja ei varsinaisesti…
Samppa Palokangas matkusti kevättalvella 1924 Lahteen autokouluun. Matka taittui Ivalosta Rovaniemelle kievarikyydillä ja siitä eteenpäin junalla. Autokoulureissu kesti kaksi kuukautta, mutta ajamaan hän oppi oikeastaan vasta kauppias Lehtisen…
Palokankaan veljeksillä Arvolla, Samulilla ja Tuomaksella oli kaikilla kuorma-autot, joita käytettiin 1930-luvun alkupuolella vain kesäisin. Talveksi autot laitettiin pukin päälle ja lähdettiin savottatöihin. Kuorma-autolla tehtiin myös hupiretkiä…
1900-luvun alussa Inarissa turvauduttiin vaivojen hoidossa luonnonmenetelmiin. Pihkaa käytettiin yleisesti haavan hoitoon ja hammassärkyyn. Tuohenjulmulla parannettiin pieniä haavoja ja sitä käytettiin myös ajoksen hoidossa. Lämpimään saaviin mentiin…
Niemelän, kuten muidenkin talollisten karja laidunsi kesät luonnonnityillä ja tuli vasta syksyllä pihapiiriin. Vain lehmät pidettiin yöaikana navetassa. Talon piiat ja rengit yöpyivät tallin vintillä ja navetan hinkaloissa kesäaikaan. Sunnuntait oli…
Ahvenjärven savotalla oli kymmenen hevosta ja kolmekymmentä miestä. Maasto oli korkeaa ja vaarallista sekä hevosille että miehille. Leimikot tehtiin harvoiksi. Kaadettavat puut olivat jykevää tukkitavaraa ja vanhimmatkin, kaadetuksi määrätyt puut…
Pula-aikana Inarissa ei ollut savottatyömaita, joten Törmäsen miehet Eenok Niemelä, Sylve Lukkari ja Manu Törmänen lähtivät savottahommiin Sodankylän Pihtijoelle. Kämppäolot olivat alkeelliset eikä ruokakaan ollut kovin monimutkaista. Pääasiallista…
Niemelän työsarkaan kuului aikanaan myös pesti varavangin kuljettajana. Vangit oli tuomittu pääsääntöisesti pienistä rikkeistä, joista tuomiona oli passitus vedelle ja leivälle muutaman päivän ajaksi. Vankeja tuotiin Petsamosta saakka ensin…
Eelis Peltosen molemmat tarinat ajoittuvat vuodelle 1936, joka oli ilmoiltaan varsin erikoinen. Kesä oli helteinen ja ensilumi satoi vasta joulukuun puolessa välissä. Haastattelun alussa Eelis kertoo kuinka hän nuorena miehenä seikkaili Inarin…
Kettu rauhoitettiin 1930-luvulla. Rauhoituksen seurauksena kettukanta lisääntyi huomattavasti ja rauhoitus jouduttiin kumoamaan. Ketusta alettiin maksaa tapporahaa.
Sudenpyynti on kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Niinpä poromiehet, joilla ei ollut aikaa susijahtiin kirjoittivat Koppelossa asuvalle ammattimetsästäjälle Nikodemus Peltoselle susilaumoista, jotka olivat hyökänneet porojen kimppuun. Peltonen oli…
Armas Peltosen savottamiehen ura alkoi sahurina Vellijärven savotalla 1930-luvun alussa. Seuraavana vuonna työ jatkui Kessissä, josta puut uitettiin keväällä Inarijärveltä Paatsjokea pitkin Norjaan Pasvikin sahalle. Sieltä puut rahdattiin Eurooppaan,…
Espanjantautia edeltävä kesä v. 1919 oli kylmä ja kuiva. Ruokavarat olivat niukkoja, sillä peruna ei kasvanut, eikä saatu kalaa tai riistaa. Seurauksena oli nälkätalvi v. 1919-1920. Armas Peltonen sairastui tulirokkoon ja espanjantautiin, joista…
Kolttaköngäs oli vilkas turistipaikka. Siellä oli monikerroksinen hotelli, joka paloi ja jonka tilalle rakennettiin heti uusi. Lampaita oli joka talossa, samoin poroja. Lehmiä ei ollut joka talossa; hotellilla oli omat lehmät. Kalastusta…
Isä oli mäkitupalainen. Savotassa ollessaan 1930-luvulla hän osti hevosen, joka oli hiukan kallis, eikä hän sitten pystynyt hevosta maksamaan. Niin hän joutui välillä ilmaiseksi rengiksi. Isä oli hevosmies, hän piti paljon hevosista.
Tarina kertoo kalastuksesta Paldojärvellä. Kalastus tapahtui verkoilla ja nuotalla sekä juomuksilla. Kalat vietiin Sodankylään Mannermaalle kapulakaloina eli jäisinä. Paljon kalaa vietiin myös Vuomaselkään erotuspaikalle. Paldojärven suuri siika oli…
Haastateltavan perhe piti kievaria Ukonjärvellä yhteensä kuusi vuotta. Kievariin kuului asuinrakennus, jossa oli pirtti ja vieraskamari kahdelle hengelle, navetta, talli ja sauna rannassa. Oli myös kolme lehmää ja hevonen kyytejä varten. Valtio…
Pellinen murtautui Iivari Kangasniemen varastoon ja anasti aseen, kaikki patruunat ja ruokaa. Magga Kitti oli Kangasniemellä piikana. Hän oli saamenkielinen, mutta osasi myös suomea. Joskus joku suomen sana oli kuitenkin hukassa. Tarina kertoo, että…
Kertoja meni äijän eli isän kanssa baariin. Isä ilmoitti, että nyt hän haluaa riisipuuron ja lihapullat. Riisipuuro tuli, mutta puuron alta löytyi perunankuoria ja lihanpaloja. Mari kutsuttiin paikalle. Hän kauhistui, koska annos oli tarkoitettu…
Kaverukset lähtevät hirvenpyyntiin Appispaloon. Matkalla he näkevät karhun, joka on tappanut poron ja on sitä syömässä. Iisakki ampuu karhua, mutta ei osu ja karhu säntää karkuun. Appiskuusikossa näkyy tuoreita hirvenjälkiä. Mukana ollut opettaja…
Pikku-Mikkinä tunnettu Mikko Kiviniemi taisi monet silmänkääntötemput. Hän onki ahvenia kellarin luukusta ja sai piimän virtaamaan kamarin ovesta. Hän kiipesi heittämäänsä köyttä pitkin ilmaan, ainakin ihmiset näkivät tapahtuman hetken aikaa näin.…
Aukusti Uusitalo kertoo aluksi miten keisarivallan aikaisia sotatarvikkeita kuljetettiin kolmea reittiä pitkin Suomeen. Aseet pakattiin pumpulipaaluihin ja ne kuljetettiin hevosella eteenpäin ensin Ivaloon ja sieltä Rovaniemelle. Työvoimaa värväävän…
Kapteeni Takkunen pyytää Pekan mukaansa karhunmetsästykseen, koska hän haluaa näyttää kavereilleen, että kyllä hänestäkin on pyytäjäksi. Aluksi tarinassa kuvaillaan kuinka miehet metsästävät ahmaa Muotkatunturissa ja Marastossa Siikajärven rannassa.…
Pekka ompelee suonilangalla halonteossa syntyneen syvän haavan. Suonilanka ei perimätiedon mukaan aiheuta tulehtumista. Setä-Matti ja veli Antti lähtevät talvikeleillä pyytämään Marastosta karhua. Asentopaikkaa varten tarvitaan nuotio ja niinpä…
Humoristisia juttuja Reutun sontatunkiosta, heinänteosta, karhunammunnasta sekä Hildan lentokeen lakuttamisesta. Lopussa on juttu jätkien saunanlämmityksestä. Saunomisen marssijärjestys muuttuu, kun eversti Willamo seurueineen saapuu paikalle.
Pekka Morottaja muistelee Aholan kosioretkeä Riutulassa ja myös harhapolkuja, joille hän suistui Aholan Riston kaupassa. Jauhonhakureissulla rekeen tuli laitettua kaupan varastosta maksetun jauhosäkin lisäksi muutakin tarvekalua kuten nippu pieksuja…
Savottojen loppuessa kesäajaksi Pekka lähtee kullankaivuuseen Wasko Jounin ja Korppilan Urhon kanssa. Ensimmäisenä kesänä kaivuu aloitetaan Marastosta, josta siirrytään Jäkäläpäälle Pehkosen ojana tunnettuun paikkaan. Lopulta he päätyvät…
Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa